perjantai 28. helmikuuta 2014

Murtuma

Hiljaisuuteni keskeltä orastaa jotakin uutta. Entistä kirkkaampaa, selkeämpää ja pyhempää. Jokin minussa on muuttunut ja nyt olen heräämässä. Olen nukkunut ja kuitenkin elänyt tavallista arkielämää. Tehnyt töitä ja ihmetellyt sieluni hiljaisuutta. Ei sanoja, ei kirjoituksia, ei mitään. Syöksyin kuumeeseen ja luulin kuolevani. Viikon ajan kelluin " tiettömällä tiellä", enkä oikein muista missä asti kävin. Kolkuttelinko henkimaailman portteja vai latauduinko uuteen?

Nyt maaliskuun ensimmäisenä avaan silmäni ja tunnen olevani olemassa. Olemassa oleminen on enemmän kuin elämistä. Olen olemassa, olen ollut olemassa ja tulen olemaan olemassa aina. Hämmästyttävä tunne ja tieto. Aiemmin en kokenut tätä näin vaan aavistelin sen olevan totta. Nyt tiedän ja tunnen sen täydellisesti totena.

On olemassa raja jonka ylittämiseen ei tarvitse kuolla. Olkoonkin, että tila muistuttaa kuolemista. Vanha väistyy uuden tieltä. Jokin minussa muuttaa ulottuvuuttaan. Ajattele, Sinä olet aina olemassa.
Mihin kiiruhdat? Mistä huolehdit? Mitä yrität kontrolloida? Elämääkö vai rajallisuuttasi? Rajallisuus ajaa meitä ihmisiä stressiin ja todellisuudessa rajallisuuden kokeminen on alemman mielen luoma harha. Alempi mieli, ihmisen mieli on aikaan sidottu mutta todellinen mieli, henki mieli ulottuu kaikkeuden ytimeen ja ymmärtää, mitä on todellisuus.

Älä pelkää elämää, äläkä kuolemaa.
Tartu kiinni aavistukseen, joka kuiskaa sydämesi syvyydestä: Rakkaus on todellinen olemuksesi. Olet osa sitä, liityt siihen etkä koskaan oikeasti ole ollut siitä erossa. Rakkaus on luomisvoimasi.

Elät siitä.
Elät siinä.
Ja kuolemisesi vanhasta vapauttaa sinun todellisen olemuksesi.

Pyhä elämä virtaa lakkaamatta. Se ei pääty ihmismielen pimeyteen, joka kouristuu olemattomiin houreisiinsa. Se ei pääty ihmiseen, vaan jatkaa matkaa läpi universumin, läpi olomuotojoen, jotta koko luomakunta kokisi muotonsa muutoksen kohti täydempää elämää. Jumala ei lakkaa olemasta, vaikka ihminen epäilee ja loittonee aika-ajoin hänestä. Jumala ei lakkaa olemasta, vaikka ihminen torjuu hänet tai kuvittelee hänet itselleen sopivaksi.

Tässä hetkessä ei ole mitään, mikä pidättelisi sinua, avautumasta sisäiselle.
Suuntaa huomiosi sydämesi henkiseen prinsiippiin, luo yhteys todelliseen olemukseesi ja heihin, jotka kulkevat vierelläsi ajasta aikaan. Et ole erillinen vaan liityt kaikkeuden valovirtoihin. Päätä
painajaisesi ja ala elää. Vapauta todellinen itsesi ja myönny elämälle, Jumalalle joka on elämä.

Ole vapaa ja tee osuutesi. Liity valojoukkoihin ja murra omalta osaltasi tietämättömyyden pimeys. Astu valoon ystäväni.