perjantai 27. joulukuuta 2013

Ymmärrys

Elämme seurausten elämää, mutta ymmärrämmekö, mitä se tarkoittaa omalla kohdalla, juuri nyt? Luomme omaa tulevaisuuttamme tänään tekemiemme tekojen, sanojen ja aikeiden kautta. Tämän päivän suunnitelmat toteutuvat tavalla tai toisella tulevaisuudessamme. Katsoessamme menneisyyteemme voimme muistaa asioita, valintoja ja kohtaamisia tämän hetkisen kokemuksemme läpi. Valinnat näkyvät ja tuntuvat omassa elämässä tänään, huomenna...

Olemme luomassa  ulkoisen elämämme lisäksi, omaa henki minäämme, koska henkinen kasvu on se peruste, miksi yleensä olemme tässä olomuodossa, tässä kehossa juuri nyt. Maallinen ja materiaalinen todellisuus on leikki- kenttämme, missä harjoittelemme omia sisäisiä, ulottuvuuksiin yltäviä, voimavaroja. Kiinnittyessämme aineellisuuteen, jätämme henkisen ulottuvuutemme huomiotta. Ihminen ei elä ainostaan leivästä, vaan myös Jumalan sanasta eli hengestä. Meillä on vapaa tahto ja käytämme sitä hyvin heppoisin periaattein. Emme näe "nokkaamme edemmäs" ja sitten kun tekomme seuraukset tulevat kohdallemme, emme voi käsittää miksi " minulle aina käy näin."

Sukulaiset, ystävät ja tuttavat verkostoituvat elämäämme, mitä moninaisimmin ja uskomattomin tavoin. Henkisestä ulottuvuudesta katsottuna kaikki ihmiset liittyvät jollakin tavoin kasvuun, edistymiseen tai juuttumiseen ja taantumiseen. Juuri ihmiset mahdollistavat hioutumisemme parempaan tai pahempaan, valinta on aina itsellä. Tekomme johtaa aina johonkin suuntaan, mutta niin myös aikeemme ja ajatuksemme. Halutessamme edetä, meidän on pysähdyttävä pohtimaan omia tapoja, tottumuksia ja uskomuksiamme. Emme voi tuudittautua siihen luuloon, että kohtalo tai joku muu hoitaa osuutemme. Siinä vaiheessa, kun ymmärryksemme avautuu laajempaan käsitykseen, alamme väistämättä toimimaan elämää kunnioittavammin ja tulemme täysin tietoiseksi omasta osuudesta elämän rakentumisessa Jumallisen suunnitelman suuntaiseksi.

Nyt vuoden vaihtuessa kannattaa pysähtyä tutkimaan omaa itseä ja elämäänsä. Ne vaikeat ja haastavat asiat, mitkä kuormittavat terveyttämme, tulisi saattaa tasapainoon. Syyllisen etsimisen ja tuomitsemisen sijaan, meidän kaikkien tulisi uskaltaa katsoa omaa osuutta epäselvien asioiden tai suhteiden syntyyn. Kovin heppoisin perustein annamme tuomiomme ja yritämme pelastaa oman nahkamme, mutta totuus ei muutu omien mielihalujemme suuntaan. On kestämätöntä sälyttää omat virheet ja väärinteot toisten niskoille. Jumalan todellisuus on täydellisen oikeudenmukainen ja jos kuvittelemme kuittaavamme omat tekomme sillä, että asiat eivät enäää vaivaa omaa mieltä, olemme täydellisen tietämättömiä, omasta osuudesta elämässä yleensä. Sattumanvaraisuus ei selitä elämää, eikä niin ollen vapauta meitä tekojemme seurauksista. Nöyrtyminen ei ole nöristelyä vaan todellinen henkinen teko, joka vapauttaa ja parantaa sisäisiä haavoja. Juuri sisäisyyden haavat voivat tulehduttaa koko elämämme. Meillä on kuitenkin mahdollisuus toimia toisin, mutta se merkitsee suurta henkistä ponnistusta. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi saaminen ovat paranemisen avaimia. Halutessani parantua, minun on valmisteltava itseni nöyrtymään. Mikäli toinen ihminen ei kykene samaan, se ei ole enää minun käsissäni ja ainoa keino on vetäytyä hänestä. Aika ja elämä tekee tehtävänsä kaikkien meidän elämässä, eikä meidän tehtäviin kuulu loputtomasti kantaa pahaa mieltä, jonkun toisen ihmisen asenteista ja tavoista. Ymmärrys on pelastus monessakin mielessä.

Tutkiessamme tulevaisuutta, haluamme saada selvää, mitä se tuo tullessaan. Vastaukset löytyvät itsestämme ja tavoistamme. Minkä olemme panneet vireille, saavuttaa päätepisteensä tulevassa. Halutessasi elää sovussa, tee siis sopu itsesi ja lähimmäistesi kanssa. Unelmoidessasi matkoista ja menestymisestä, tarkastele tekojasi ja asenteitasi. Millä perusteella odotat ihmeitä, jos asennoidut kaikkeen epäuskoisella negatiivisuudella? Kyse on lopulta aina asenteesta. On ihmisiä, joilla näyttää olevan kaikki hyvin ja silti he valittavat kaikesta. On ihmisiä, joilla ei ole materiaalista statusta ja silti he ovat tyytyväisiä ja onnellisia. Salaisuudet piilevät meissä itsessämme ja ne odottavat löytäjäänsä, eli sinua. Kysymys kuuluu, mitä aiot tehdä seuraavaksi? Jatkaa samalla vanhalla tavalla vaiko uskaltautua uudistumaan henkisesti?

Henkinen uudistuminen tarkoittaa asenteiden muuttamista eli parannuksen tekemistä. Se mihin kiinnität huomiosi kasvaa sinussa ja elämässäsi. Paranna asenteesi niin parannat elämäsi ja siinä samassa myös terveytesi kohenee. Rypiessäsi negatiivisuudessasi et totta tosiaan rakenna uutta uljasta huomista. Vastukset ja haasteet ovat mahdollisuutesi kasvaa ja edistyä. Ojennatko kätesi vai käännätkö selkäsi? Tuleva vuosi haastaa meitä ojentamaan kätemme lähimmäisillemme. On aivan selvää, että menneisyytemme teot lankeavat maksuun. Se miten niistä selviämme tuntuu, kuuluu ja näkyy meissä jokaisessa.

" Jumalani, tunnen sydämeni syvydeessä muutoksien välttämättömyydet, mutta olen kovin avuton ja heikko tekemään muutoksia itseeni. Kovin helposi osoittelen muita, kun en uskalla kohdata omaa aikaansaannostani. Niin kevyesti luettelen toisten virheitä, kun en myönnä omiani mistään hinnasta. Ihmisenä kasvaminen on totuuteesi kaivautumista. Totuutesi on täydellinen oikeudenmukaisuus, jota minun on niin vaikea ymmärtää, koska koko maailma vääristää sitä. Elän maailmassa, jossa ei tunnu olevan oikeutta. Ihmiskunta on vieraantunut Sinusta. Oi Jumalani, toisaalta on olemassa  kasvun ja edistyksen aalto, joka on lähtöisin Sinusta. Haluan liittyä siihen koko sielustani ja voimastani. Rukoilen, auta minua saattamaan loppuun ne keskeneräiset ja vaikeat asiat, jotka piinaavat minua. Anna minulle henkesi valoa toimia oikein. Vahvistu minussa, niin että voin saattaa loppuun aloittamani tehtävät. Kiitos siitä ohjauksesta, josta olen tietoinen. Kiitos elämästä ja tästä mahdollisuudesta tehdä oikeita asioita. Kiitos!!"

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tämän päivän ajatus

Monesti olen istunut läppäri sylissä ja aloittanut uuden tekstin, mutta joka kerta, on tullut jotakin sellaista, että kirjoittaminen keskeytyi tai estyi. Nytkin pikku Killi heiluttaa sähköjohtoa niin kiivaasti, että on pakko nostaa se pois.  Se mihin kiinnität huomion, kasvaa ja täyttää pääsi lisäksi koko elämän. Tärkeä havainto ja niin totta.

Mitä haluan sanoa? Onko minulla sanottavaa vai jaarittelenko turhanpäiväisesti? Onko luovuuden ulottuvuuksiini tullut este, enkä kykene virittymään siihen flow-tilaan, joka mahdollistaa uusien näkymien ja ajatusten esiin tulon?

Hiljentyminen kaiken tämän äärelle vaatii ponnistusta. On niin kovin helppo mennä kiireeseen mukaan, tehdä ja touhuta asioita, jotka kuuluu tehdä. Niin-kuuluu tehdä-kalskahtaa siltä, että niiltä osin olen antautunut markkinatalouden ja massahysterian puolelle. Mitä minä oikeasti haluan tehdä?
Kuinka paljon kuormitamme itseämme niillä tavoilla, joita maailma tarjoaa, että "ihmisillä olisi rauha ja hyvä tahto?" Hyvä tahto ei tarkoita muuta kuin toisen ihmisen näkemistä ja kuulemista. Hänen kohtaamista sydämen tasolla joka ikinen päivä. Se ei maksa mitään, eikä sitä voi ostaa. Sitä ei tarvitse kiiruhtaa ostamaan täyteen ahdatuista supermarketeista.

Minun Jouluni rakentuu läsnäolemisesta. Olla läsnä rakkaiden ihmisten elämässä nyt. Olkoonkin, että kaikki rakkaat eivät ole saman katon alla. He ovat sydämessä tunteena ja ajatuksissa jossakin hetkessä, kun kynttilän lepattava liekki kiinnittää huomion. Juuri näissä tuokioissa täydellistyy Joulun henki. Olkoonkin, että eronnut Paavi tekji tyhjäksi Jeesuksen syntymän jouluna. Meidän tulisi tarkastella asiaa henkisesti.  Mitä Kristuslapsen syntymä tarkoittaa ihmiselle henkisenä käännekohtana? Ei päivmäärillä ja vuosiluvuilla ole merkitystä henkisessä maailmassa, koska ajanmääreet ovat ihmisen luomia kriteerejä täällä ajassa. Henkimaailmassa ei ole kelloa eikä aikaa. Sen asian ymmärtäminen voi tuntua mahdottomalta, mutta todellisuudessa emme taida ymmärtää puoliakaan elämän mysteereistä, vaikka niin mielellämme annamme kuvan ylivertaisesta ymmärryksestä. Usein uskottelemme asioita tosiksi vain sen vuoksi, että emme viitsi vaivautua tutkimaan tai ehdollistamaan uskomuksiemme todenperäisyyttä. On kovin helppo mennä valtavirran mukana, kuin että pohtisi ja tutkisi asioita ja ilmiöitä kriittisesti.

Jeesuksen Kristuksen esimerkki elää ja voi hyvin. Ihminen kaipaa yhä enenevässä määrin henkisyyttä. Jeesus on Jumalan poika henkisesti ja osoitti elämällään tien, jota pitkin henkistynyt ihminen kulkee. Hän opetaa rakkautta ja anteeksi antamista. Niin paljon, kun meissä ihmisissä on puutetta rakastamisesta ja anteeksi antamisesta, niin kaukana olemme Kristusvalosta ja tietoisuudesta. Niin paljon kun olemme markkinavoimien kahleissa, sen pinemmäksi henkinen liekkimme kutistuu. "Et voi palvella kahta Herraa, Jumalaa ja Mammonaa!"

Kaipaamme rauhaa ja rikomme sen. Tarvitsisimme vähän ja kuitenkin hamstraamme turhaa aina vain enemmän. Joka päivä valitsemme mammonan vaikka syvällä sisimmässämme tiedämme tekevämme juuri niin kuin meidän ei tulisi. Olemme sitoneet itsemme ajan ja aineen ikeeseen. " Laps hankeen hukkuu unhoittuu."

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat-ikuinen ristiriitä hengen ja aineen välillä kulmionoituu meihin. Omien uskomuksiemme ja luulojemme keskellä yritämme pitää yllä rakennelmaa nimeltä oma elämä. Määrittelemme sen statuksiemme mukaan ja sen keskellä podemme ikävää jostakin vapauttavasta ja paremmasta tunteesta sisimmässämme.  Teemme elämämme siksi mitä se on. Olemme vastuussa ja podemme seuraukset.

Tänäkin jouluna koemme valintojemme seuraksia. Kuinka paljon lisäämme tyytyväisyyttä ja onnellisuutta tavaravuorien keskellä, kun jo huomenna ne unohtuvat?

" Oi minun Isäni, joka olet läsnä kaikessa ja jokaisessa. Kuinka pitkäksi välimatkaksi olen yhteytesi rakentanut, etten kykene kuulemaan ääntäsi sydämessäni? Kuinka valtavan tavara vuoren olen haalinut esteeksi itselleni päästä todelliseen elävään yhteyteen kanssasi? Olen maailmassa ja kaipaan kotiin, enkä käsitä, että en tarvitse kotiin pääsemiseen muuta kuin antautumista. Vahvistu minussa, että alkaisin loistaa hengen valoa yhä enemmän, yhä voimallisemmin, niin että kykenen täyttämään tehtäväni, tekemään velvollisuuteeni ja täyttämään lupaukseni Sinulle. Sinusta minä olen syntynyt ja Sinussa minä elän ikuisesti. Amen."

Näillä ajatuksilla tänään, huomenna, aina.