keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Sairastamisen salat

Mitä tapahtuu, kun sairaus iskee? Olipa sairaus pieni tai iso, meidän tulee pysähtyä. Oikeammin sairaus pysähdyttää ihmisen potemaan jotakin vaivaa. Vaiva voi olla fyysistä kipua, särkyä, kouristusta, viiltoa, pakotusta, ahdistusta, jomotusta, jyskytystä ja mitä vielä? Henkiselle puolelle ilmaantuu alakulo, ahdistus, pelko, paniikki, epätoivo, hermostuneisuus, unettomuus, levottomuus, luulottelu eli luulotauti. Lista on pitkä ja ankea. Oireiden alkusyyt löytyvät kaukaa menneisyydestä, osa toki tämän elämän kokemuksista, asenteista ja tavoista toimia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja juuri tässä kohtaa kyseeseen tulevat myös ne karmalliset ihmissuhteet, joiden kanssa käydään elämän oppikoulua. Henkisesti ihminen käy aina kovimmat väännöt itsensä kanssa ja suhteen. Apujoukkoina ovat ne sielut, joiden kanssa sielunsuunnitelmaa on rustattu ja joiden kanssa kasvu mahdollistuu. Osa heistä on tukenasi ja osa panee sinut koetukselle. Koetukselle panijat ovat siten suurimpia haastajiasi ja juuri heidän kanssaan tulisi tässä elämässä päästä selvyyteen.

Mistä sairastamisen signaalissa on oikeastaan kyse? Asiaa tarkasteltaessa henkisestä perspektiiviistä eli itsen syvemmiltä tasoilta, on merkille pantavaa, missä vaiheessa oireet ovat ilmaantuneet ja onko oireeseen regoitu vai onko se jätetty huomiotta. Oireethan ilmaantuvat hyvin aikaisessa vaiheessa ennen varsinaista sairauden puhkeamista. Sairaus on sielun viesti itselle siitä, että jokin asia, tapa tai asenne, ei ole elämää rakentavaa tai persoona toimii itseään ja elämän suunnitelmaansa vastaan. Elämän suunnitelma itsessään, on niin mielekiintoinen asia, että sen pohdintaan kannattaa käyttää aikaa ja energiaa. Kyse on siitä tehtävästä tai missiosta, jota olet tullut tänne tekemään, juuri nykyisessä persoonassasi. Mistä voit tietää, mikä on tehtäväsi? Tunnusmerkit näet ja tunnistat elämäsi haasteista, mielenkiinnon kohteista, omimmista vahvuuksistasi tai halustasi kehittää ja kehittyä jossakin tekemisessä. Se mikä saa sinut innostumaan ja johon tunnet syvällistä vetoa, voi olla juuri yksi niistä merkityksellisistä, sismpääsi vahvistavista ja sieluasi kehittävistä asioista. Voi kyllä olla niinkin, että ne asiat joita inhoat ja vastustat, ovat juuri niitä, joita sinun tulisi opetella tai käydä läpi. No- otatko sielusi kutsun vastaan? Törmäämme usien siihen, että ympärisömme, läheisemme ja myös oma persoona, joka on siis tämän elämän kasvatuksen ja kokemusten "tuote", vastustaa sielun kutsua, kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mistä muualta voimme saada vahvuutta kuulla sisintämme, kuin siitä vastustuksesta, jonka keskellä yritämme pitää suunnan oikeana. Se tarvitsemmeko niin kovaa vääntöä, kuin sairastuminen tai joku muu katastrofi, ennen kuin ymmärryksen tasolla, teemmekin sielun suunnitelman mukaisen valinnan, näkyy jokaisen meidän elämän sisällöistä, ihmissuhteista ja suhatutumisesta omaan itseemme.

Koululääketiede, joka edustaa puhtaasti materialistista maailmaa sekä kemiallista lähestymistapaa ja joka ei tunnista henkistä olemustamme eikä sielua, hoitaa tai puuteroi kipujamme eli oireitamme. Lääkkeet eivät hoida syytä vaan puuteroivat seurauksia. Ihminen voi saada helpotusta oireisiinsa, mutta jos perussyy pysyy "koskemattomana", sairaus puhkeaa uudessa muodossa tai vaivat palautuvat entistäkin kovimpina. No-lääkäri määrää kovempaa roppia. Tilanne ei muutu vaan sielun perspektiivistä katsottuna koko systeemi on menossa hälytystilaan. Sairaus on suuri opettaja,mutta valitettavasti systeemimme rakentuu sille kuvitteelliselle ja tyhjälle näkemykselle, että ihminen on koneen osa ja sitä voidaan leikkoa, paloitella ja myrkyttää huoleti. Eläessämme tätä aikaa, jolloin kaikki tieto, tutkimus, uskomukset ja ihminen itse, ovat suurimman murroksen edessä, meidän ihmisten tulisi vihdoin valita itsemme kannalta ainoa oikea tapa. Kuunnella sielumme viestiä ja tehdä sen mukaisia valintoja. Muuta keinoa ei ole selviytyä, siitä valtavasta murroksesta, missä koko universumi on.

Nyt kun olen maannut vällyjen sisällä kaksi vuorokautta, kuumeessa ja vatsavaivoissa, mietin mitä tämä kahden vuorokauden breikki tarkoittaa? Hmm-immuunnipuolustus on alhaalla, koskapa tämä virus livahti sisuksiini. Miksi immuunivasteeni on heikentynyt? Immuunivaste voidaan muuttaa energian kielelle ja se tarkoittaa, että energiatassoni on jostakin syystä alentunut. Tässä kohtaa voin alkaa syyttelemään muita, asioita, ihmisiä, tilanteita jne, mutta se ei rakenna minua eikä nosta energiatasoani ylemmäs. Minä olen lyönyt laimin itseni, niin että energiani on virrannut asioihin liian voimallisesti, että itse olen tyhjentynyt. En ole siis ollut sopusoinnussa hoidettavien asioiden ja itseni kanssa. Kyse on asenteesta, suhtautumisesta, tärkeysjärjestyksestä ja mistä vielä? Tai toisaalta olen tarvinnut täydellisen "pois pelistä" tuokion. No itsessään nyt kun kirjoitan tätä, oivallan mitä on tapahtunut ja voin pyrkiä korjaamaan toimintaani. Kuinka rankkaa mutta äärimmäisen palkitsevaa.
Mikä saa minut uskottelemaan itsestäni, että olen korvaamaton? Mikä saa minut uskomaan, että kukaan muu ei voi tehdä niitä juttuja, jotka vievät minulta kaikki voimat? Onko kyse tärkeilystä ja luottamuspulasta sen suhteen, että asiat voisivat järjestyä vähemmälläkin? Tämän suurennuslasin alla voin aivan rauhallisesti tehdä suunnitelmia mitä muutan itsessäni. Toisia en voi muuttaa, vaan itseäni ja omaa asennoitumista asioihin voin.

Väitän, jos menisin tämän pohdinnan päätteeksi lääkärille, niin hän määräisi oitis rauhottavia ja unilääkkeitä. Eihän kenenkään tarvitse potea näin syvällisesti yhtä mitätöntä mahatautia? Samalla saisin suuren punaisen merkin papereihini siltä varalta jos alkaisin hulinoida. Auttaisiko se minua?
Pintaraapaisulla varmaan, mutta kasvunoivallus jäisi kokematta.

On tärkeää ottaa apua vastaan sieltä mistä sitä saa. Kaikki äärimmäisyydet voivat viedä ihmisen aivan ulalle. Järjen käyttö on sallittua, joten jos sairaus vaatii lääkettä, hakeudu lääkäriin, johon luotat. Arvauskeskukset eivät tänäpäivänä tarjoa sellaista palvelua, johon voi luottaa. No jos ei muuta ole saapuvilla, niin kysy ja vaadi itsellesi hyvää hoitoa. Kysy vaihtoehdoista ja lääkityksen sivuvaikutuksista. Kysele niin kauan kunnes mielesi tyyntyy. Älä aliarvioi itseäsi,vaan sinulla on oikeus perätä perusteluja joka ainoalle toimenpiteelle, mitä sinulle tehdään. Liian moni ei uskalla tai kehtaa kysyä lääkäriltä yhtään mitään. Lääkäri on ihminen, hän ei ole selvännäkijä eikä riviesi välistä lukija.
Jos suhtaudut itseesi välinpitämättömästi, saat juuri sellaista palvelua. Sitä saa mitä tilaa.

Paraneminen on aina henkinen prosessi ja sen keskeinen tekijä on energia. Energia on Jumalan virtausta läpi kaiken olevaisen, myös sinun. Jos olet irrallistanut tai eriyttänyt itsesi tästä Jumallalisesta virrasta, energiasi taso alkaa hiipua. Tiettyyn pisteeseen saakka kykenet sinnittelemään vastavirtaan, mutta jossakin vaiheessa tapahtuu murtuminen. Otatko opiksi vai palaat vanhoihin malleihin? Valinta on aina sinulla ja kannat seuraukset itsessäsi. Periksiantaminen on joskus todella tervehdyttävää mutta toisinaan se taannuttaa ja jumittaa elämän kokonaisuudessaan. Kyse on erottelukyvystä siis siitä, mikä rakentaa ja mikä tuhoaa elämääsi. Jumalan rakkaus pysyy, se ei pääty koskaan, teetpä sitten niin tai näin. Ajalla ei ole merkitystä vaan sillä on, että alat ajatella asioita, edes joskus, henkisestä perspektiivistä. Mitä olet oppimassa, juuri tästä kokemuksesta? Syytteleminen ja syyllistäminen, eivät vie sinua askeltakaan eteenpäin.

" Jumalani, kiitos siitä että ymmärrän elämän arvon. Anna minulle rohkeutta valita elämää rakentavia tapoja toimia näissä tilanteissa, kun alan kuvitella itsestäni liikoja. En halua taantua, haluan kasvaa ja edetä. Auta minua olemaan armollinen. niin itselleni, kuin läheisilleni, joiden tiedän olevan elämässäni tarkoituksesta. Mikään ei ole sattumaa, mutta kovin usein uskottelen, että niin se vain on. Vahvista minua epäuskon hetkinä, etten enää lankeaisi itsekkyyteni harhaan, joko vähättelemällä tai yliarvioimalla merkitystäni. Kiitos kaikesta mistä saan oppia, vaikka toisinaan, se tuntuu kohtuuttomalta. Ehkä kuitenkin olen niin vhva, että kykenen toimiaan rakkaudesta, enkä alennu syyllistämään, syyttämään tai tuntemaan huonommuutta tai että ylentäisin itseäni ja sortuisin marttyyriksi.
Jätän kaikki pelkoni ja epäilyni pois, koska juuri ne loitontavat minua Sinusta. Kiitos elämästä". Amen.




maanantai 26. maaliskuuta 2012

Leppoistaminen, Downshifting eli Downshiftaus

Alun perin Yhdysvalloissa syntynyt aatesuuntaus sekä elämänasenne, jonka tarkoituksena on saavuttaa vähemmillä tuloilla mielekkäämpi elintaso. Suomessa siitä käytetään joskus myös termiä leppoistaminen. Termi on lanseerattu 2000 luvun alussa ja leppoistamista pidetään jopa uhkana materialistiselle maailmalle, palveluiden-, kulutuksen-,kilpailun-ja taloudellisen kasvun kannalta. Stressitason äärimmilleen venyttäminen sekä jatkuva parempaan pyrkiminen sekä loputtomat ylityöt ovat ominaisia nykypäivän yritysmaailmassa. Downshiftaaja näkee näiden asioiden johtavan ennen pitkään romahdukseen, sairastumisiin, perhesuhteiden rakoiluun sekä unettomuuteen. Keskeisenä ajatuksena on, ettei raha tuota ihmiselle onnellisuutta vaan sosiaalinen pääoma sekä perusasioiden toimivuus, joka luo turvallisuuden tunteen ja pohjan mielenrauhalle. Näin ihmiselle keskeisimpiä asioita nähdään työn sijaan olevan mm. perhe, ystävät, elämykset sekä niin henkinen kuin fyysinen terveys, joista downshiftaaja ei ole valmis luopumaan rahan tai statuksen tähden. Kyse on yksinkertaisimmillaan siis arvojärjestyksen uudistuksesta, jossa ihminen punnitsee, mitkä asiat hänelle todellisuudessa merkitsevät, ja alkaa käytännössä elää arvojensa mukaisesti. Tavoitteena on mielekkäämpi elämä sekä mielenrauha. (Wikipedia)

Wau-voiko sen paremmin ilmaista!

Mitä se on käytännössä? ARVOJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN, MIELEKKÄÄMPI ELÄMÄ SEKÄ MIELENRAUHA.

Mitä arvostan eniiten elämässäni? Mitä olen valmis tekemään arvojeni toteuttamisen eteen? Mistä olen valmis luopumaan, että voin elää arvojeni mukaan?

Mielekkäämpi elämä? Tehdä sitä mistä nauttii? Viettää aikaa siinä missä on hyvä olla ja mikä vahvistaa itseä, perhettä, ystävyys-suhteita. Kyetä olemaan siinä missä on, läsnäolon voima, elämisen eheys, kiireettömyys. Ostamisen, hankkimisen ja kuluttamisen sijaan, suuntautua pysyvyyteen, kestävyyteen ja kierrättämiseen. Henkisesti vahvistavaa tekemistä ja olemista, meditaatioita, luovuutta, hyväntekemistä, elämää, sen syvemmässä merkityksessä.

Mielenrauha on terveyden ja onnellisuuden perusta. Mielenrauhan voi saavuttaa valitsemalla elämää rakentavia tapoja. Eheytymällä sisäisesti, mikä johtaa ulkoisen elämän tasapainottamiseen.

Kyse on tekemisestä ja valinnasta. Mihin käytän aikani, energiani ja rahani? Vaikeus on siinä, kuinka vedän itseni pois kaikesta ulkoisesta suorittamisesta.  Kuinka paljon olen sidoksissa ajatteluun, mitä muut ajattelevat minusta? Kykenenkö arvottamaan elämääni toisin kuin olen ennen tehnyt ja mitä muut edelleen ( siis koko systeemi) arvostaa?

Siinä vaiheessa elämää, kun ihminen avautuu henkiseen tietoisuuteen, nämä edellä luetellut asiat ovat jo koettu. Väitänkin, että tämä leppoistaminen. on uusi ilmaisu henkisten elämänarvojen esille nostamisessa. Ihan hyvä niin, koska leppoistamiseen ei liity uskonnollista viritystä, joka valitettavan usein estää avoimen ilmapiirin ja suhtautumisen syntymistä. Leppoistamista siis voi alkaa harjoittamaan kuka tahansa, mistä tahansa ja siinä volyymissa, kun kokee sen hyväksi. Suunta on tärkein ja sisältö valikoituu valinta valinnasta.



perjantai 23. maaliskuuta 2012

Saat sen mistä luovut...

Niin se vain menee. Tuo edellinen "purkaus" eli blogi, kuvastaa sitä toivottomuuden tunnetta joka muuttuu kiukuksi, väsymykseksi ja jos vielä vähän ruuvi olisi kiristynyt, niin joksikin romahdukseksi. Sen verran taustaa, että olen paininut  verottajan kansa vuoden ja liki puolivuotta päälle. Tehnyt kaksi kantelua, kaksi kirjallista tiedustelua, kaksi oikaisuvaatimusta ja nyt sitten kaksi hallintovalitusta. Periksi en aio antaa, vaikka koville tämä ottaa. Olen miettinyt lukuisia kertoja sitä, mitä olen oppimassa tässä kokemuksessa? Vastauksena olen oivaltanut; sinnikkyyttä, rohkeutta, kärsivällisyyttä, kestävyyttä, uskoa ( epäusko on kaikkein vaikein vastus), vaihtoehtojen puntarointia, toimintaa eikä vain aikailua, totuuteen uskomista jne. Kuinka pitkä ja vaikuttava lista. No olenko oppinut? Nyt kun kuulostelee itseään, kehoaan ja mieltään, niin päälimmäisenä on väsymys ja orastava toivo. Käänne parempaan on kuitenkin tapahtunut ja kaikkiaan tämän prosessi tulee vaikuttamaan muihinkin kuin vain minuun ja perheeseeni. Tiedän kuinka paljon on niitä, joilla ei ole olut paukkuja käydän tällaista taistelua vaan he ovat antaneet periksi. Olen kuin vapaustaistelija-ehkä se kuvaakin hyvin elämääni.

Luopumisen kokeminen-päästää irti jostakin itselle tärkeästä tai itseä sitovasta ja aikansa eläneestä tavasta, asiasta, sidoksesta jopa ihmisestä. Vain tyhjät kädet voivat täyttyä-sanoi yksi runoilija. Maailmankaikkeudessa energia on keskeisellä sijalla ja jos tulee tyhjyyttä, energia valtaa sen. Koko olemassaolo on energiaa ja kasvu tapahtuu energioiden kautta ja avulla. Sidokset ja pinttyneet tavat ovat usein hyvin raskaita energioita jotka vetävät ihmistä alaspäin. Rutinoitunut ja uomiinsa juuttunut elämä ei voi saada energioita nousemaan ja kyllästymisen ilmapiirissä eläminen ei totisesti anna inspiraatiolle mahdollisuutta, kuin ehkä pienenä kipinänä ja se häipyy samantien toteamukseen, no ei se kuitenkaan voi onnistua...

Kuinka tärkeää on opetella kuuntelemaan sisintään. Se tulisi olla oppiaineena kouluissa koska siltä suunnalta kuulee se, mikä on parasta. Lapsilla olisi se kyky ja meillä itsekullakin se on ollut, mutta yhteiskuntamme kykenee kitkemään sen hyvin tehokkaasti. Onhan koko syteemi valjastettu materialistisuuteen, rahan palvomiseen, tavaroiden kuluttamiseen, kilpailuun jne. Jos yrität hypätä siitä kelkasta niin tulet huomaamaan, että se jos jokin vaatii suunnatonta rohkeutta. Minä olen hypännyt siitä kelkasta, tämän puolitoista vuotisen  taistelun päätteeksi. Lopetin yritykseni, mikä tarkoittaa sitä, että en maksa enää ennakkoveroja enkä eläkevakuutusmaksuja, en arvonlisäveroja enkä mitään siihen liittyvää. En ilmoittautunut työttömäksi enkä ole ainakaan vielä hakenut sosiaalietuisuuksia. Ilmoitin verottajalle, että teen työtä verokirjalle ( sen verran vielä minussa on kunnon kansalaista) ja elän kädestä suuhun. Olen kyllä haastava ihminen, mutta niin se vain menee, että raja on tullut vastaan. Mitä muita vaihtoehtoja minulla olisi? Antaa periksi, uhriutua, vetää marttyyrin kruunu päähän, sairastua ( se vaanii tuolla suoliston alueella), lähteä maanpakoon( se on ajattelemisen arvoinen asia), heittäytyä sosiaalin elätettäväksi ( ei tunnu minulta) tai vain valita omin tapa jatkaa elämää irrallisena mutta ei irtolaisena.

Minulla on elämä, itseni näköinen, nyt. Järkyttävän puhutteleva oivallus.Olen 55 v ja tullut tähän tilanteeseen tietoisten valintojen ja henkisen kasvun kautta. Henkimaailman kanavat ovat auenneet niin, että voin tuoda viestiä heiltä, jotka ovat siirtyneet sille tasolle Tunnistan elämän virrat, tiedostan omat heikkouteni ja sen, että vielä on kasvamista, mutta jotakin hyvin merkittävää on tapahtunut. Yhtenä yönä heräsin siihen tunteeseen, että henkimaailmasta ollaan "langoilla". Kysyin, että olenkohan kuolemassa vai miksi tämä tuntuu tältä. Sain vastauksen että poista sana kuoleminen sanavarastostasi, koska sitä ei tosiasiassa ole, on siirtyminen. Tinkasin edelleen asiaa, koska minulla oli tunne, että olen jossakin välitilassa, en maassa mutten taivaassakaan. Seuraavassa on selvitys asiaan. Voitte jokainen miettiä, mitä se tarkoittaa, itse kunkin kohdalla!


"Rakas lapsi. Haluamme muistuttaa sinua elämän laeista jotka ovat Jumalan, rakastavan Isän, tapoja hoitaa asioita, sinua ja kaikkea mitä on. Olet tullut elämäsi käännekohtaan. Kyse ei ole tienristeyksistä koska ei ole mitään valittavaa  Suuri muutos on totta sisäisessä maailmassasi eli sinussa. Sielusi, siis sinun todellinen itsesi, on saavuttamassa sen, mitä se on tullut kokemaan tähän nimenomiaseen elämääsi. Kyse ei ole mistään pikku jutusta, niin kuin tiedät.. Me täällä katsomme koko kuvaa, sinä vain pienen pientä osasta siellä. Me näemme kaikkien elämiesi jatkumon ja tätä on vaikea kuvata, koska mittasuhteet ovat niin kovin erilaiset. Jos ajattelet niitä valintoja, joita olet tehnyt viimeisten vuosiesi aikana, sinun rohkeutesi tulee väistämättä esiin. Olet kaikesta vastustuksista huolimatta kyennyt valitsemaan rakkaudellisesti sen tien, joka on vienyt sinua henkisesti eteenpäin. Monta kertaa olet ollut antamaisillasi periksi, mutta joka kerta, olet malttanut pysähtyä kuuntelemaan sielusi kuiskauksia. Siitähän tässä koko elämässä on kyse. Sielun murtautumisesta esiin. Persoona ja sielu eheytyy, tulee yhdeksi kokonaiseksi maailmankaikkeuden kansalaiseksi, Jumalan tietoiseksi luomukseksi. Vielä vähän aikaa joudut käymään kovaakin taistelua, mutta tulet selviämään siitä sitkeytesi ansiosta. Sinulla on tarvittava määrä valoa, uskoa ja voimaa edetä. Muista kuitenkin levätä, sillä kehosi on joutunut niin koville. Siunaamme sinua ja olemme tukenasi, niin kuin tiedät. Et ole koskaan yksin vaikkakin  yksinäinen. Et ole koskaan erillinen vaikkakin irrallinen. Tee työsi, iloitse kaikesta siitä hyvästä mitä sinulla on. Elämän uudet ulottuvuudet alkavat sitten, kun olet niihin täysin valmis."

Mitä tähän voisi lisätä? Nyt ymmärrän tämän kellumisen tunnelman ja tilan .En ole erillinen vaan irrallinen!


Hiljaisuudessa puhuu Jumala. Mnä kuuntelen varovaisin aistein, herkistynein mielin  ettei yksikään sana ja merkitys katoaisi maailmankaikkeuden tausta kohinaan tai elämisen ääniin tässä tilassa. Jumalan virtauksessa ei ole varjoja, ei pelkoja, ei mitään muuta kuin kirkkautta. Parantavaa valoa, joka puhdistaa mieleni, kehoni ja kaiken mitä on. Tyhjä ja täysi yhtä aikaa, kaikki selitykset on koottu ja niiden merkitykset avattu. Vapisen kädelläsi Jumala ja tunnen niin kipeästi valintojeni merkitykset. Koko ajan olet ollut läsnä vaikka vaikeimpina hetkinä en kyennyt tuntemaan tätä yhteyttä. Kiitollisuus purkautuu kyyneliksi. Sanat eivät riitä ilmaisemaan tuntemuksia joten istun ja olen tässä.


Amen"



keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Byrokratiaa ja oikeudenmukaisuutta

(mielipidepalstalle menossa oleva juttu)

Uutisissa politiikot vääntävät totuutta esille, omista näköaloistaan, pyrkimyksistään ja uskomuksistaan. Politiikka on yksi uskomuksien kenttä. Siellä jos jossakin politiikoiksi itseään tituleeraavat ottavat mittaa, kenen uskomuksella on suurin vaikutus yleisöön eli meihin tavallisiin tallaajiin. He ovat saaneet valtakirjansa meiltä koskapa olemme antaneet äänemme sille, että juuri hän on se, joka ajaa minun asiaani. Demokratia on hyvä ajatus, mutta toimiiko se käytännössä, arjessa, meidän elämässämme? Saatko sinä äänesi kuuluville edustajasi suulla? Elämän ollessa tasaisessa vaiheessa eli ei ole mitään suurta ongelmaa, sitä tuskin tulee edes ajateltua. Kaikki vain etenee omalla painollaan. Sitten kun joudut syystä tai toisesta ottamaan kantaa itseäsi koskevaan epäselvyyteen, suhteessa johonkin viranomaiseen, tilanne mutkistuu ja muuttuu. Et olekkaan enää tyytyväinen ja hyvä asiakas, vaan omien oikeuksiesi puolustaja ja saatat koko viranomaisten systeemin kysenalaiseen tilaan, kysymällä, tiedustelemalla ja vaatimalla asioihisi selvyyttä. Sen sakeammaksi soppa käy mitä enemmän kuluu aikaa, mitä useampi taho joutuu asioitasi puntaroimaan ja mitä viranomaisemmasti asiotasi käsitellään. Byrokratian piru on astunut elämääsi ja byrokraatit eli asiantuntija-virkailijat asettuvat puolustusasemiin. He eivät voi tehdä mitään virhettä ja jos sellainen on tullut tehtyä, sitä ei missään tapauksessa myönnetä. Siis sinusta on tullut systeemin pirulainen ja kukaan ei tule rinnallesi antamaan tukea tai kertomaan mitä sinun pitäisi tehdä. Ei tule ne jotka leikisti edustavat sinua politiikan ja päättäjien saralla, et saa heitä vastaamaan puheluihisi, sähköpsteihisi. Ja jos joskus onnistut saamaan jonkun kiinni, niin tulet huomaamaan, että hän ei ymmärrä yhtään siitä mistä sinä puhut. Tai että hänen käsityksensä asiasta on se, että " eikös tästä ole olemassa laki ja asiahan on kunnossa."

Niinpä, jos sinulla ei ole ylimääräisiä varoja palkata kallista lakimiestä, vaihtoehdot käyvät hyvin kapeiksi. Alat itse puolustaa itseäsi ja oikeuksiasi. Tulet huomaamaan järkyttäviä totuuksia tästä hyvinvointi systeemistä. Tulet vihaiseksi, pettyneeksi, petetyksi, huijatuksi ja terveytesi alkaa horjua. Sinulla tulisi olla aikaa, voimaa, rahaa, tietoa etsiä oikeista paikoista oikeita tietoja, sitkeyttä, lujuutta, selkeä sanaisuutta sekä valtava määrä rohkeutta. Lisäksi tarvitset rakkautta ja tukea perheeltäsi, että he jaksavat kuunnella äyskintääsi, kiljumistasi ja itkuasi, silloin kun posti tuo jonkun viranomaisen päätöksen, jossa lyödään jo lyötyä. Samaan aikaan joudut jättämään taka-alalle itsesi hoitamisen, harrastuksesi ja jopa rakastamasi työ kärsii. Asioitasi käsitellään läpihuuto juttuina ylimielisten ja itseensä tyytyväisten viranomaisten toimesta. Se jonka pitäisi tutkia tilanteesi alusta alkaen, kuittaa asiasi ja elämäsi olan kohatuksella, kun asia siirtyy seuraavalle byrokraatille. Lopulta olet oikeudessa, mutta sitä ennen sinut on leimattu rikolliseksi tai muuten hulluksi. Viranomaisethan eivät tee virheitä ja sinä maksat joka ainoan euron mitä sinulta saadaan kynittyä, korkojen kera. Korko kasvaa koron päälle koko prosessin ajan. Sinulle ei myönnetä oikeutta eikä harkintaa, vaikka olisit kuoleman kielissä ja vaikka olet ollut oikeassa koko ajan.. Sinä et tule saamaan oikeutta niiden toimesta jotka tulkintojensa moninaisuuden vuoksi päättävät, että sinä olet toiminut väärin, sinulle ei kuulu  ja on olemassa pykälä joka osoittaa että niin se vain on! Ja jos pykälää ei ole sellaisenaan, niin se tulkitaan niin että se on.

Kuinka paljon suomessa on keskeneräisiä oikeusprosesseja joissa tavallinen ihminen taistelee omien oikeuksiensa puolesta, joko yksin tai jonkun asianhoitajan kanssa? Kuinka paljon nämä prosessit tulevat yhteiskunnalle eli meille kaikille maksamaan? Kuinka paljon on ihmisiä jotka ovat sairastuneet, kuolleet tai vetäneet itsensä hirteen sen vuoksi, että eivät kertakaikkiaan jaksa käydä loppuun tätä uuvutus taistelua? Kuinka paljon on yksilöitä, perheitä ja yrityksiä jotka ovat menettäneet kaiken näissä prosesseissa?  Ja tämä on hyvinvoinnista kuulu, demokratian ja tasa-arvon kulta maa. Tämä on maa, jossa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on perusoikeuksiin kuuluva, perustuslakiin kirjattu ja kaikkia sitova asia. Moraali ja eettinen näkemys on poljettu byrokraattien jalkoihin. Oikeudenmukaisuus ei voi toteutua, koska kaikki ovat kytköksissä keskenään ja korppi ei korpin silmää noki. Jäljellä olet vain sinä joka ihmettelet voiko elämästäsi tulla helvetti sen vuoksi, että oikeudentuntosi ei kestä vääryyteen, huolimattomuuteen ja tulkinnanvaraisuuksiin pohjautuvaa päätöksentekoa.


tiistai 20. maaliskuuta 2012

Hereafter


Clint Eastwoodin ohjaama elokuva. Katsoin sen eilen ja olen innoissani. Elokuvan tarina on kuvaus ihmisestä ja siitä mitä on kaiken tämän jälkeen. Pelkistettyä ja osuvaa sekä ajatuksiin vaikuttavaa kerrontaa. Voiko sen selvemmin sanoa, osoittelematta, hymistelemättä, vähättelemättä, elämä jatkuu, kuolemaa ei ole.

Mietin elokuvan jälkeen sitä, kuinka voisi päästä juuri siihen tilaan, että elämä on tässä. Kiteytyneenä tämän hetken sisään, kuultavana, läpäisevänä, virtaavana läsnäolon voimana? Mikä tekee elämästä niin monimutkaisen, vaikea selkoisen ja tulevaisuuteen kuorottavan? Emmehän voi matkustaa, tällä tasolla, huomisiin, koska meidän on mentävä jokaisen hetken läpi, kohti huomista, josta emme edes tiedä, olemmko enää kokemassa sitä, tällä tasolla. Monimutkaisesti ajateltu, mutta juuri ajattelu, pohtiminen, jahkailu tekee elämästä sen, mitä se sitten onkin. Kyetä olemaan läsnä tässä. Olla olemassa nyt. Havainnoida elämää sellaisena kuin se on, ilman mielipidettä, arvostelua, arviointia tai odotusta. Kokea elämä kaikkine puolineen juuri nyt.

" Hyvä elämä voi alkaa juuri tästä oivalluksesta. Elämän rikkaus on elämä itse. Juuri odotukset antavat tilan pettyä, koska odotukset ovat usein alemman mielen luomia toiveita, joilla ei ole tarkoituskaan toteutua, koska perustana on itsekkyys. Niin kauan, kun odotat saavasi jotakin itsellesi, niin kauan elät pettymyksien elämää. Sinulla on kaikki mitä tarvitset, ollaksesi sitä mitä olet, todellisesti. Jumalan laki on luonnon laki. Kukan pienen pieni siemen pitää sisällään kaiken mitä se on. Se tulee esille sitten kun sen aika on tulla esille. Se kukkii sitten kun sen aika on kukkia. Se kuihtuu kun simenet ovat kypsyneet ja kun sen aika on kuihtua, muuttua maaksi, maatua, se maatuu.  

Pyrkimys tehdä ja toteuttaa omaa unelmaansa, on ihmisellä kannustimena, elää täyttä elämää.  Täysi elämä ei ole kilpajuoksun jälkeen maaliviivoille kaatuvan onni, vaan itse juoksu. Jumalan sana sanoo: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ihminen on siten tiensä, totuutensa ja elämänsä, koskapa hän on Jumalan luomus ja osa Häntä. Henkinen tietoisuus avaa tämän mysteerin. Elämä on nyt. Sinä olet nyt. Miksi pelkäät menetystä, jos se ei ilmene elämässäsi nyt? Miksi vaadit lisää ja lisää, koska juuri nyt sinulla on kaikki mitä tarvitsest? Miksi odotat tapahtuvaksi jotakin pahaa, kun se ei ole elämässäsi nyt? Tiedätkö, ajatuksesi on magneetti, joka vetää puoleensa sitä mitä ajattelet. Siinäkin ilmenee totuus, sinä luot itse oman todellisuutesi ajatuksesi kautta.

Katsele kotiasi, elämäsi ihmisiä, tekemisiäsi, ajan käyttöäsi ja suhtautumisiasi niihin. Kaikki se mikä on ympärilläsi, on osa sinua. Katso itseäsi ja näe todellinen olemuksesi, henkinen sisimpäsi. Sinä luot elämääsi. Jos olet tyytymätön, korjaa luomustasi mutta joudut korjaamaan oman itsesi, ajatuksesi, asenteesi ensin. Se mikä on sisälläsi tulee ulos maailmaan.  Rakasta lähimmäistä niin kuin rakastat itseäsi. Jos vihaat itseäsi, vihaat myös muita. Jos kadehdit muita, kadehdit itseäsi ja lähinnä sitä, että et kykene olemaan tyytyväinen itseesi ja omaan luomukseesi, elämääsi. Yksinkertainen elämä, onnellinen elämä. Olla siinä missä olet, täydellisenä sieluna, joka säteilee valoa. Mitä muuta kuvittelet tarvitsevasi? "


Jokin kuva nousee silmiini ja katson sitä. Näen veden äärellä olevia ihmisiä, jotka tähyilevät merelle. He odottavat jonkun saapumista, mutta ketään ei näy tulevaksi. He tuijottavat herkeämättä kaukaisuuteen, selät etukumarassa ja kasvoilla toivon ja epätoivon ilmeitä. Ihmisjoukon takana on lapsi, pieni poika tai tyttö. Hän puristaa käsiään yhteen ja yrittää sanoa ihmisille jotakin. Kukaan ei kiinnitä huomiota, kukan ei kuule eikä halua kuulla. Lapsi kääntyy pois ja kävelee loitommalle. Kukaan ei huomaa, ei välitä, ei näe eikä kuule. Lapsi nostaa kätensä ja valkoinen sumu kietoo lapsen syleilyynsä. Hän on poissa. Ihmiset tuijottavat edelleen merelle ja odotus alkaa muuttua pettymykseksi. Osa kääntyy ja lähtee kävelemään pois rannalta. Osa jää vielä, koska he uskovat yhä vakaasti, että odotus palkitaan ja odotettu vieras saapuu. Hänen on tultava, koska heille on sanottu, että hän tulee.

On ilta, ranta on autio ja tyhjä. Meri vierittää aaltoja rantaan, kuu on noussut ja rakentanut sillan meren pinnalle. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Kuva häipyy ja jään pohtimaan - mikä merkitys tällä kaikella oikeasti on?

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Painia itsensä kanssa

Henkinen polku - elämä joka on tasapainoa, harmoniaa, iloa, olemisen onnea?  Niin, mutta mitä on ennen polulle nousua?  Eikä tämä elämä muutu harmittomammaksi polulle nousun jälkeen, vaan haasteet kasvavat sitä mukaan, kun etenee, siinä omassa rytmissään, kaksi askelta eteen, yksi ja puoli askelta taakse. Sitä rataa, mutta olennaista on, että henkisen havahtumisen jälkeen oivaltaa, miksi elämä on, miksi minä olen ja mihin sitä on oikeasti astelemassa. Siinä on se perimmäinen asia jota kannattaa pohtia. Tarkoituksenmukaisuus, merkitys, syy ja sisältö kaikelle tälle, mitä elämisellä tarkoitetaan.

Mitä elämä on ennen havahtumista? Itsensä kanssa vääntöä, teenkö niin vaiko näin? Toisten syyttelemistä. Vika on muissa, kun asiat eivät luonnistu? Sattumanvaraista ja päämäärätöntä. Rutiinien toistoa siinä luulossa, että elämä alkaa sitten kun pääsen eläkkeelle. Toki hyviä hetkiä ja onnen tunteita, muutenhan sitä ei jaksa. Vaivojen ja sairauksien kanssa lääkärissä käyntiä. Antiobioottien syömistä poskiontelotulehdukseen tai johonkin muuhun tulehdukseen. Työssä käyntiä rahan ja ansion vuoksi. Muuten ei voi pärjätä ja pelko persuuksissa, jos tämä loppuu piankin niin mitäs sitten? Pelko tunteena on lamauttavin. Pelotteiden käyttö onkin hyvin suosittu muoto pitää        " köyhät" kyykyssä. Sitä keinoa pitävät käytännössä niin viranomaiset kuin kirkotkin.

Muutos suhtautumisessa tapahtuu vähitellen, kasvamisen ja kyseenalaistaamisen myötä. Onko tässä mitään järkeä? Järjen käyttö on sallittua ja suositeltavaa, elämmehän tieto yhteiskunnassa emmekä enää uskomuksien pinhuusissa. Siinä on huima ero ja yksi havahtumiseen johtavista välähdyksistä, on nimenomaan älynvälähdykset. Uskomuksilla on suunnaton valta ihmisen elämään. Uskomuksien vuoksi käydään sotia, rääkätään, kidutetaan ja painostetaan ihmisiä ja kansakuntia. Uskomukset ovat perua tietämättömyydelle ja niissä on aina tunteisiin vetoavia piirteitä. Heikompia ja hyväuskoisia on helppo huijata. Huijareilla on halua käyttää valtaa ja he hyötyvät aina niin henkisesti ja taloudellisesti alistaessaan ihmisiä. Niin kauan, kun yksilöllä ei ole omaa käsitystä itsestä eikä elämänsä merkityksestä, häntä on helppo huijata, pitää pelon vallan alla ja tyhjentää energisesti.

Kasvu ja kehitys tapahtuu hitaan varmasti näissä arjen väännöissä. Sitten kun oma mitta tulee täyteen, alkaa oivaltava ajattelu ja matka kohti havahtumista eli henkistä heräämistä. Syyn ja seurauksen laki toimii kaikilla tasoilla olipa kyse yksilöstä, organisaatiosta, yhteiskunnasta ja koko maapallosta väestöineen sekä lopulta koko universumista. Yksilön havahtuessa, hänen sielunsa ikkunan syttyy valo. Tämä valo kuvastaa tietoisuutta omasta alkuperästä ja elämän merkityksestä. Valo on Luojan ilmaus ja tiedostaessaan valon itsessään, ihminen ymmärtää vähän enemmän elämästä. Valossa on se etu, että se näyttää tietä. Aistit herkistyvät näkemään, kuulemaan ja tuntemaan enemmän, laajemmin ja herkemmin. Pimeässä kulkiessa kaikki energia hupenee hapuilemiseen, kompurointiin ja yrityksiin päästä eteenemään.

Valoa lisääntyy sitä mukaan, kun ihminen kuuntelee sisintään, huhuilee Jumalan puoleen ja alkaa saamaan vastauksia kysymyksiinsä. " Kysyvä ei eksy tieltä!" Niin yksinkertaisen kuulosta, mutta käytännössä se on vääntöä valon ja varjojen välillä. Entinen itse, siis se hapuilemiseen tottunut epäluuloinen ja uskomuksien pinhuusissa ollut, ei tahdo millään uskoa, että valo on totta. Huojentavaa on tietää, että kun valo on ensikerran syttynyt, niin se ei sammu koskaan. Tässä on juuri kyse sielun matkasta, elämästä elämiin tapahtuvasta oivaltamisesta ja lopulta valaistumisesta. Eteneminen on vaivalloista ja hidasta, koska kaikki kokemukset tunteineen, uskomuksineen ja menettelytapoineen joutuu puhdistusoperoinnin alaisuuteen. Valo lisääntyy ja ihminen henkistyy oman tahtomisensa ja tekemiensa valintojen kautta. Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys ovat niitä kannustimia, joita käyttämällä selviää vaikeimmistakin haasteista, mitä elämä tarjoilee. Anteeksi antaminen on henkisistä prosesseista kaikkein puhdistavin ja sidoksista vapauttavin. Jumalan rakkaus on ehdotonta laatuaan ja varmuus valita rakkaudesta päin kasvaa, sitä mukaan, kun elämä etenee.

Ihmiset joiden kanssa tätä matkaa tehdään, ovat niitä tuttuja sieluja, joiden kanssa ollaan taivallettu aiemmissakin elämissä. Kasvu tapahtuu juuri ihmissuhteissa. Mitä enemmän kykenen toimimaan niin, etten enää lisää negatiivista karmaa sielujen eli ihmisten suhteen, sitä varmemmin etenen henkisellä polullani. On siis tarkasteltava ihmissuhteita ja löydettävä keinot tehdä sopu ja rauha. Vain siten saan muutettua tulevaisuuttani, niin tässä elämässä, kuin tulevissa. On myös tärkeä muistaa suhde omaan itseen. Kunnoitus ja rakkaus kaikkea elämää kohtaan ylevöittää mieltä ja saa oman elämän tuntumaan mielekkäältä. Itsensä mollaaminen, vähättely, alistuneisuuteen tyytyminen, oman tahdon käyttämättä jättäminen, rakkaudettomuus, viha, inho jne. ovat piirteitä, joista on kyettävä pääsemään eroon. Samoin liiallinen itsekkyys. omahyväisyys, mustasukkaisuus, omaistamisen halu, pöyhkeys, anhneus, toisten alistaminen ja hyväksi käyttö, ylimielisyys, tukahduttaminen ja vallan väärin käyttö, ovat piirteitä, jotka teettävät totisesti töitä henkilökohtaisella saralla. Jos ihminen itse ei voi luonnolleen mitään, niin elämä kyllä voi ja niin se tekeekin täysin oikeudenmukaisesti ja täsmällisesti. Siis kaikki ollaan samassa veneessä ja samojen lainalaisuuksien vaikutuspiirissä. Kysymys kuuluu, mitä minä itse voin tehdä saattaakseni itseni tasapainoon? Kyse on tekemisestä, ryhtymisestä ja tietoisesta valinnasta. Voin toki jättää kasvu haasteet elämän kouluun ja moni meistä toimiikin niin, koska kokee, että itselleen ei voi mitään. Minä olen erimieltä tässä asiassa. Kuka sitten voi, jos en minä? Kyse on haluamisesta tai lähinnä viitsimisestä. Laiskansitkeys ja mukavuuden halu ovat piirteitä, joilla on suunnaton ote ihmisen mieleen. Helpon elämän fiiliksissä on petos, jonka seuraukset näemme, kun vain haluaisimme katsoa. Pimeässä ( hengettömyyden) vaiheessa emme toki kykene edes näkemään niitä ja siksi sallimme niin paljon pahaa tapahtuvaksi. Vasta havahduttuamme tulemme tietoisesti näkemään mitä elämässämme on meneillään.

Itsensä kanssa painiminen on totista työtä. Jos olen negaatioiden tilassa, minu tulisi pyrkiä sieltä pois, niin pian kuin suinkin. Elämänkielteisyys on mielen syöpä joka tukahduttaa kaiken kasvun. Paraneminen on mahdotonta, jos uskottelen itselleni ja toistan sitä vielä ääneen läheisilleni, että ei tästä selviä tai ei tästä tule mitään. On kuin heittäisin bensaa liekkeihin. Rovio on kyllä komea, mutta tulos on kaikkea muuta kuin miellyttävä.

Parannuksen tekeminen tarkoittaa mielen muutosta kielteisestä myönteiseen. Mikäli aiomme saada itsemme kuntoon, niin tehkäämme mielen mutos. Juuri nyt, tänään. Nähdään se hyvä, mitä elämässämme on.  Tarkistetaan ihmissuhteidemme tila, korjataan niitä missä on väärinkäsityksiä tai katkerruutta, pydetään anteeksi jos olemme toimineet väärin, soitetaan niille, joiden kanssa joku asia on jäänyt hoitamatta. Annetaan anteeksi niin itselle kuin toisille, jossakin vaiheessa meidän täytyy tulla siihen tilaan, että  olemme tasapainossa ihmissuhteidemme ja itsemme suhteen. Siinä vaiheessa onkin sitten jo niin paljon valoa, että näemme aivan selkeästi sen,  mihin ryhdymme seuraavaksi. Niin matkamme jatkuu...

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Muodon muutos-transformaatio - ylevöityminen!

Toukka kiipeää puun vartta ylöspäin ja jää paikoilleen. Se koteloituu ja sulkee itsensä pieneen ahtaaseen tilaan. Ajan ollessa kypsä, kotelo avautuu ja perhonen avaa siipensä. Transformaatio -muodon muutos on tapahtunut. Toukasta kehittyy mitä upein perhonen, joka nousee hennoille siivilleen ja lentää ylös.

Skorpioni tuo myrkyllinen eläin, joka voi tappaa niin itsensä kuin lajitoverinsa. Skorpionin toinen muoto mytologiassa on kotka joka nousee  vahvoille siivilleen ja voi toki polttaa siipensä, jos lentää liian lähelle aurinkoa. Kolmas muoto on feeniks lintu joka nousee tuhkasta aina uudelleen ja uudelleen.

Ihmisen fyysisen kehittymisen evoluutio on vain yksi taso. Toinen evoluution taso on henkinen evoluutio josta ei juurikaan puhuta. Mikäli voit tarkastella asiaa henkisestä tasosta ja elämän ikuisesta perspektiivistä niin ymmärrät mitä henkisellä transformaatiolla tarkoitetaan. Ihminen ylevöityy elämän ja kuoleman sykleissä sitä mukaa kun hänen henkiset instrumenttinsa elävöityvät. Kaikilla meillä on sielussamme henkiset voimavarat, ne ovat siellä ja alkavat voimistua kun kasvu ja eteneminen saavuttaa tietyn taajuuden. Tietoisuuden valo saa henkiset alut kasvuun. Mitä enemmän on valoa jota voidaan kuvata sanalla rakkaus, niin sitä varmemmin henkiset aihiot alkavat muuttua ja kasvaa. Täyteen hohtoonsa ne tulevat sitten, kun sielu on kokenut transformaation. Kuinka monta elämää siihen menee-sillä määrällä ei taida olla merkitystä tänään, koska laatu ratkaisee. Kuinka olen kyennyt valitsemaan, toimimaan ja elämään rakkaudesta päin. Rakkaus on Jumala ja ihmisen ylevöityminen tapahtuu suhteessaan alkuluojaansa eli Jumalaan.

Voiko ihminen kiirehtää tai nopeutta ylevöitymistään? Ihmisen ollessa siinä tilassa, että henkiset aihiot ovat jo syntyneet eli tietoisuus on saavuttanut tason, jossa ihminen on tietoinen sielustaan, silloin ylevöityminen myös " herää tajuntaan." Aikaisemmassa vaiheessa eli silloin kun ihmisen sielutietoisuus uinuu niin ei ole mitään ylevöitymisen tavoitetta. Aika ja energia kuluvat arjen väännöissä, rahan hankinnassa ja omien maallisten statuksien äärellä.

Historiasta voimme lukea erakoista, jotka ovat vetäytyneet omaan olemiseensa kohtaamaan Jumalansa. Jumalan kohtaaminen on transformaation ylevin piirre. Kirkastuminen tai valaistuminen kuvaavat sitä tapahtumasarjaa.

Nyt kun materialistinen maailmamme natisee liitoksissaan ja ihmiset etsivät jotakin johon pitäytyä. Monella sielulla on tietoisuutta tulla esille mutta persoona tason sidokset täytyy ensin purkaa ja muuttaa. Se tarkoittaa usein työn ja ihmissuhteiden muutoksia. Vanhat raamit eivät enää sovi sielun toimintaympäristöksi. Sielu huutaa koska sen asunto on muuttunut pieneksi kopperoksi josta on päästä levittämään upeita siipiään. Mitä ihminen tekee? Mitä sinä teet, jos tunnet ahdistuksen, kivun, pelon, väsymyksen ja uupumuksen olevan läsnä kehossasi aamusta iltaan? Mitä sinä teet kun tajuat, että sinun siipesi ovat kehittyneet ja olisi aika aloittaa lento?
 
" Rakas Lapsi, kaikki on järjetyksessä. Sinun on vain päästettävä irti pelosta. Pelko lamaannuttaa ja energiasi ei tue etenemistäsi. Pelko on maailman synnyttämä ja muistathan, että olet kyllä maailmassa mutta et maailmasta. Mene siihen hiljaiseen pyhäkköösi jossa kohtaat Luojasi. Hiljennä pelokas mielesi ja kuuntele Jumalan puhetta. Olet henki jonka kotimaa on Jumalan luona. Maailma on paikka jossa koet elämää ja tunteita. Olet kuitenkin niin paljon enemmän kuin tunteet. Sielusi on odottanut tätä nimenomaista hetkeä, koska olet kulkenut niin pitkän matkan tullaksesi siihen. Matkojesi aikana olet varttunut hengessä ja nyt olet saavuttamassa ylevöitymisesi. Kyse on suuresta muodonmuutoksesta, hengen kirkastumisesta. Vielä on tehtäviä jäljellä mutta muista että et koskaan ole yksin. Sinun ympärilläsi on suuri joukko enkeleitä ja niitä rakkaita sieluja, jotka seuraavat sinun etenemistäsi. He odottavat pyyntöäsi koska muutoin he eivät voi tulla tueksesi. Sinun tulee pyytää henkisiä voimavaroja siihen viimeiseen osaan matkaasi. Se ei ole helppo vaan siinä kohtaat kaikki sidoksesi jotka pitävät sinusta kiinni. Tarkastele pelkojasi koska niiden sisään olet kätekenyt suurimmat vaikeutesi. Älä epäile ettetkö voisi selvitä-luota itseesi ja auttajiisi. He kaikki ovat tehneet tämän matkan ja selvinneet siitä. Ole turvallisella mielellä. Kristus on voimakkain edelläkävijä ja hänen jalanjäljissä sinäkin kirkastut. Lepää, kerää voimasi, tutki mitkä asiat on vielä hoidettava. Aloita jo tänään ja kohta tulet huomaamaan, että nouset siivillesi." Amen


sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Energian kieli on elämän kieltä

Energia virtaa, elävöittää, liikuttaa, saa tuntemaan. Kasvu, eteneminen, laajentuminen, ongelmien ratkaisukyky, ilo, onni ja onnistuminen, ovat energiasta riippuvaisia. Mitä on tuo energia ja miten sen kanssa pääsee sinuiksi? Sinuksi pääseminen tarkoittaa tuntemusta ja tietoa omasta energisestä tilasta. Jokainen on asiantuntija omassa olemisessaan mutta ensin on käännyttävä tarkastelemaan ja tutkimaan omia fiiliksiä.

Perusta on siis tuntemuksessa toimiiko vaiko ei? Kehollisesti asiaa voi tarkastella oman terveydentilan ja viriliteetin kautta. Silloin kun energia virtaa, keho toimii ja on tasapainossa. Mielen ja tunteiden tutkimisessa pätee sama. Tasapaino on tunnusomaista hyvälle energian virtaukselle. Tunteiden ja tuntemusten tasapaino säteilee läpi koko olemisen. Yli reagoinnit tai saamattomuus ja lannistuneisuus ovat taas merkkinä epä tasapainosta tai häiriöstä. Energiatasoja tutkittaessa ei tehdä diagnooseja eikä nimetä vaivoja, vaan tutkitaan tilaa arvioinnin avulla. Hyvä mittari on esimerkiksi yhdestä kymmeneen. Yksi ei virtausta, jumissa ollaan ja kymppi-olo on kerrassaan loistokas.

Energian alkuperä on myös tärkeä ymmärtää ja tietää. Energia on Jumalan virtausta universumista. Sitä voidaan nimetä laatusanoilla rakkaus, ilo, valo, voima... Keho tai ruumis, millä nimellä sitä nyt kutsutaankin, on maasta. Eli alkuaineet löytyvät niin luonnosta, ihmisen kehosta kuin tähdistä. Se mikä tekee ihmisestä ihmisen on sielu tai henki. Siis kun energia eli Jumalasta osa virtaa läpi kaikkeuden, niin virtaus läpäisee kaiken olevaisen, myös ihmisen. Tässä on tärkeä tajuta, että ihminen on vapaantahtonsa kautta siivilä sille energialle mikä luonnostaan virtaa. Eli asenne ja sielun tila värittää sen neutraalin energian ihmisen tahdon mukaan. Esimerkkinä ihminen joka suhtautuu elämään ja itseensä myönteisesti saa suuremman hyödyn ja voiman elämiseensä kuin kanssa kulkija, joka värittää elämänsä kielteisyyden ja vähättelyn kautta. Hyvinvoinnin kannalta tämä on ratkaiseva tekijä.

Geeniperimä eli suvun rasitus on pääosin  keholla ilmenevä asia. Jos suvussa on sydäntauteja tai muita perinnöllisiä sairauksia niin ei ole itsestään selvää, että kaikki suvun jäsnet sairastuvat. Mikä merkitys tässä on elämänmyöteisyydellä? On tehty tutkimuksia, joissa todetaan että positiivisesti suhtautuvat eivät sairastu niin herkästi kuin negatiivisesti suhtautuvat. Eli energia vaikuttaa niin henkiseen kuin keholliseen immuunivasteeseen myönteisesti. Henkinen eli Jumalasta lähtöisin oleva energia läpäisee aineen eli kehon. Ihminen virittyy henkiseen olemukseensa eli Jumalalliseen ja saa runsainmitoin voimaa elämiseensä, ongelmiensa ratkaisuun, terveytensä ylläpitoon jne.

Ihmisen energiakeskukset eli chakrat ovat hienoin energiasiivilä, mikä mahdollistaa energisen työskentelyn itsessään ja jonka kautta ihminen liittyy kaikkeen mikä on. Ihmisen energia systeemi jaottuu eri laatuisiin energioihin joilla on oma säveltaajuutensa ja värinsä. Chakrojen tasapainoa voidaan mitata ulkoisesti mutta ihminen itse kykenee tunnistamaan niiden tilan sisäisesti. Näistä asioista on kirjoitettu kirjoja niin kauan kun kirjoitusta on ihmisellä ollut. Kyse ei ole mistään new age asiasta vaan se juontaa juurensa historian aamuhämäriin ja jo ennen sitä... Kiinalaiset ovat tienneet energiat jo tuhansia vuosia ja heidän akupunktionsa pohjautuu juuri energiatasoihin. Meridiaanit eli energiakanavat ovat yksi osa tätä ihmisen eneragiasysteemiä. Haluan aina yksinkertaistaa asioita ja se joka haluaa tietää pilkulleen mitä ja miten, niin ei kun opiskelemaan asiaa.

Spirituaalinen ihmiskäsitys istuu energia systeemiin hyvin. On kuin se kokoaisi tiedon palaset yhteen ja toisi niihin ymmärryksen. On muistettava, että järki ja ymmärrys ovat ihmisen yksi voimavara ja myös se puoli on tarkoitettu käyttöön otettavaksi. Kyse ei ole sokeasta uskomuksesta silloin kun asian sisällön voi ymmärtää ja tietää sen toimivaksi. Silloin ihmisellä on käytössään koko kapasiteettinsa ja sitä ei voi mikään kumota tai tehdä tyhjäksi. Totuus on tarua ihmeellisempää ja kuitenkin niin äärimmäisen yksinkertaista. Sielu on osa Jumalaa. Luomisen alussa Jumala sinkosi kipinät kehityksen kiertoon. Kehityksen tarkoituksena on, että sielu kasvaa Jumalan kanssa luovaksi. Tulee tietoiseksi omasta alkuperästään, Jumalasta, ja palaa jossakin vaiheessa takaisin Luojansa luo. Mitä tapahtuu tässä kehityksen ketjussa? Esimerkkinä voi mainita sen kuinka timantti hioutuu tuhansien asteiden kuumuudessa siksi hohtavaksi, täysin puhtaaksi karkeammista aineista, niin että sen läpi taittuu kaikki sateenkaaren energiat. Jos kuvittelemme alkumme pieneksi kivenmurikaksi, niin kuinka monen uunin kautta meistä voi kuoriutua ja hioutua timantti? Kyse on kuoriutumisesta raskaista ja kielteisistä olemuspuolista. Itsekkyys, mustasukkaisuus, ahneus, viha, kateus, vähättely, anteeksi antamattomuus, raakuus......

Mistä sitten voit tunnistaa oman tilasi? Kuinka voit? Miten elämäsi sujuu? Miten ystävien ja sukulaisten tai naapureiden kanssa menee? Kaikki on nähtävillä tässä nimenomaisessa elämänhetkessä. Asenne siis siiviläsi valottaa tai varjottaa olemistasi. Sinulla on onnen avaimet omassa lakkarissasi mutta oletko sinä halukas tai valmis ottamaan ne käyttöösi? Jos elämäntilanne on täynnä sotkua ja epätasapainoa, se merkitsee tekemättömiä töitä. Hyvinvointi on tekoja. Jos olet jumissa niin yksi itsehoidollinen keino on opetella tuntemaan energiakeskukset ja niiden vahvistaminen ja tasapainottaminen. Toisaalta on helpompaa käydä energiahoidossa, koska ne jotka välittävät energiaa kykenevät opastamaan sinua näissä asioissa. Siis sitä mitä tarvitset voidaksesi paremmin. Ole kuitenkin tarkkana hoitajan valinnan suhteen, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin sen joka energioita välittää, tulee olla terve ja henkisesti tasapainossa. Yhden viikonlopun pikakurssilla ei näitä asioita opita olkoonkin että motivaatio olisi kohdallaan.

Kaikki on siis valmista niille joilla on tarvittava määrä kokemuksia elämisestä. Niille jotka rämpivät voi sanoa, että rämpimiselläkin on tarkoituksensa. Vain rämpimisen kautta ihminen oivaltaa ja oppii. Sitä taitoa ja tietoa ei saa kirjoja lukemalla vaan elämällä täyttä elämää. Ahdistuksien, pelkojen, surujen ja vastoinkäymisten syynä on kasvuun saattaminen. Jotakin täytyy muuttua itsessä, omassa elämässä ja omissa korvienvälissä. Toisten syyllistäminen ja vahingoittaminen vaikeuttaa omaa kasvua jossakin vaiheessa. Karman laki-sitä saat mitä annat-tulee tässä toteen näytetyksi.

Jumala on täysin oikeudenmukainen ja hänen henkiset lakinsa toimivat kaikilla tasoilla. Yksikään ihminen ei voi oikoa tai päästä helpommalla kuin toinen. Ihmisen lait ovat ihmisen  ja Jumala ei puutu niihin. Kehitys ja eteneminen ovat sielun sisäisyyteen istuttetuja tarpeita. Ihmiskunnan kehittymistä voidaan tarkastella tästä perspektiivistä. Ihmiskunta koostuu yskilöistä ja lopulta kyse on jokaisen yksilön kehittymisestä. Transformaatio, muodonmuutos siitä tässä on kyse.

Mitä tarvitset tänään ollaksesi tasapainossa? Kaikki tarvittava on ulottuvillasi. Kysymys kuuluu-haluatko sinä muuttua myönteisemmäksi, rakastavammaksi? Oletko valmis muuttamaan asennettasi elämänmyönteisemmäksi? Parannuksen tekeminen tarkoittaa mielen muutosta. Sinä itse olet oman elämäsi luova voima, sinä itse vastaat valinnoistasi ja niiden seurauksista niin itsellesi kuin Jumalalle
 

Muista kuitenkin, että Jumala ei ole koston eikä rangaistuksen Jumala, vaan oikeudenmukaisuuden ja totuuden Jumala. Olet hänen luomuksensa ja hän on aina tavoitettavissasi, mikäli niin haluat. Erillisyyden tuntemuksesi on harha johon on helppo samaistua ja se kuuluu yhtenä kokemuksellisena opinkappaleena tässä vaiheessa elämää. Elämä on ikuinen, olet aina ollut olemassa ja tulet aina olemaan. Muotosi muuttuu kasvupyrkimyksiesi mukaan mutta sielusi on sama. Se ikuinen osa joka on matkalla kotiin. Muodonmuutoksien kautta pääset lopulta siihen tilaan mikä on Jumalan tarkoitus ja tahto. Amen.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Kun ei niin ei...tai jos sittenkin...

Kehittyminen, avautuminen, kasvu, eteneminen, henkistyminen, herkistyminen, laajentuminen, aistiminen. aavistaminen, intuitio, oleminen, luovuus, syvällisyys, tiedostaminen, sielullisuus, Jumala, tietäminen, henkimaailma, kuolemaa ei ole, on monta elämää... entäs jos se onkin humpuukia?

Järki, aivokapasiteetti, ajattelu, päättely, kehityksen seuraus, solut, oppiminen, geeni perimä, materia, kilpailu, omistaminen, ostaminen, hallinta, valta, raha, kuluttaminen, makea pinallisuus, sieluttomuus, ei Jumalaa, tai ehkä Jumala, yksi elämä, kuolema on kaiken loppu...entäs jos tämäkin on humpuukia?

Mistä voit tietää mikä sitten on totta? Entä jos mikään ei ole totta, on vain erilaisia tulkintoja totuudesta. Entä jos jokainen meistä luo oman todellisuutensa, sen mukaan minkä ajattelee todeksi? Siitä monimutkaisuudesta syntyy kaikki elämisen mallit. Toisilla on enemmän tahtoa hallita ja he pyrkivät hallitsemaan heikompiaan. Heikommat tarvitsevat johtajia joita voi katsoa ylöspäin. Valta toisen ihmisen yli on aina kahden vaikuttajan summa. Ongelmia syntyy siinä kun heikompi ei enää usko johtajaa. Toisaalta siinä on mahdollisuus uuteen suuntaan tai uuteen näköalaan. Ilman kriisejä ei voi olla kasvua. Kyetä kasvamaan kriisin kautta niin että erottaa itsensä ääriviivat paremmin, on saavutus jolle voi taputtaa. Liian moni latistuu kriisissä, antaa periksi ja masentuu. Jos ei saa tahtoaan läpi, niin voi kokea huonommuutta ja syyllisyyttä. Toisaalta itsekäs ihminen runnoo tahtonsa läpi ja voi kokea syvää voiton riemua nujerrettujen lähimmäistensä keskellä.

Yritän olla niin tässä kun vain voin. Täysin tietävä omasta ajatuksesta ja siitä kuka näitä rivejä kirjoittaa. En anna ajatuksen karata enkä avaa vastaanotinta-minä olen tässä. Haluan elää hetken täysin itsenäni ja huomaan että se ei onnistu. Ajatuksiin virtaa kirkkautta joka häikäisee. Järki, ajattelu, oppiminen-niin tämän elämän varrella, varrelta koottua tietoa. Ahdistaa ja pyörryttää. Tämä kaikki on humpuukia. Suurimman luokan pluffi ja minä olen osa sitä. Valehtelen itselleni ja tiedän että kaikki muutkin tekevät niin. Valehtelusta on tullut niin syväänjuurtunut tapa, että itsekkin uskoo juttuihinsa, omiin sepityksiin hyvästä ja onnellisesta elämästä. Kaikki on hyvin- kaikki on niin loistavasti- olen iloinen-olen niin onnellinen- olen onnekas ja onnistunut-minulla on rahaa-minulla on omaisuutta-minulla on ystäviä-minulla on, minä olen---Kuka minä oikeasti olen? Kiinnostaako ketään tietää keitä he oiekeasti ovat? Niin kauan kun kaikki on humpuukia ja kaikki valehtelevat, kukan ei jouda pohtimaan alkuperäänsä koska sillä tiedolla ei tee yhtään mitään siinä elämän hetkessä. On niin paljon kiireellistä tehtävä rientää täyttämään omaa osuutta suuressa näytelmässä. JA mitä väliä sillä on? Onko sillä väliä- ja millä yleensä on mitään väliä? Kuolema tulee ja se on siinä. Hauta nielaisee koko elämän ja mitään ei jää tai ole missään. Surullista vai onko sittenkään. Eihän millään ole mitään merkitystä, hetken nautinto siitä mistä pitää. Suurin osa ajastahan kuluu aivan huomaamatta. Mitkä tähtihetket sinä muistat juuri nyt? Katso menneisyyteen ja poimi tähtihetkesi jolloin koit olevasi jotakin. Siitä kai elämisessä on kyse? Kokea olevansa joku.

Kuinka pitkään pimeää, olematonta elämää, ilman yhtään ajatusta.Sattumanvaraista ja sattumilla selitettyjä kohtaamisia, tapahtumia joita ihmetellään. Koska hiipii ensimmäinen hämärä ajtus siitä, että tällä olisi joku merkitys? Milloin tajunnassa vilahtaa aavistus, että ehkä tämä ei olekkaan sattumaa? Milloin voi syttyä lamppu että olento joka on onkin oikeasti olemassa?  Oikeasti olla olemassa, ei pelkästään elää elämäänsä vaan olla olemassa? Siinä on huikea ero joka pitää sisällään monta eri näköalaa ja ajatusta.

Olla olemassa- siinä se on. Minä olen olemassa ja elän tätä elämääni. Tämän elämän jälkeen olemassa oloni jatkuu, olen edelleen olemassa, vaikka tämä elämä päättyykkin sitten kun se päättyy. Olen olemassa, en lakkaa, en pääty. Olen olemassa. Tarvitseeko minun juuri nyt tietää missä viitekehyksessä minä sitten olen? Nyt on tärkeintä olla olemassa tässä. Tekemisen keskellä, levon hetkinä, yksin tai seurassa olen olemassa. Pidätän hengitystä-olen olemassa. Hengitän-olen olemassa. Menen nukkumaan ja näen unta. Olen olemassa.

Katson ihmisiä, ovatko he olemassa? Moni elää elämäänsä, olematta olemassa. He eivät tiedä olevansa olemassa, koska he uskovat kuolevansa ja mitään olemassa olemista ei ole. Jonakin päivänä joskus he tulevat olemaan olemassa. Samalla tavoin kuin minä tai sinä. Sitä kohtaa ei voi ohittaa niin etteikö se kolahtaisi.




" Rakas Jumala, kuinka pitkämielinen ja oikeudenmukainen oletkaan. Kiitos siitä, että olen olemassa. Kiitos siitä, että kaikki tulevat olemaan olemassa sitten kun on sen aika. Kiitos tästä ja kaikesta mitä on. Vahvista minua siinä missä koen heikkoutta, joka valtaa minut aika ajoin. Lohduta minua siinä että suren kovien, kylmien ja ylpeiden lähimmäisteni kohtaloa. Heillä on oma tiensä ja minä en ole vastuussa heidän valinnoistaan. Suojele ja varjele meitä, mekin yritämme tehdä samoin heikommille ja pienemmille. Kirkasta kasvosi niinä hetkinä kun elämä tuntuu vaikealta, niin että näkisin tien, joka vie minua eteenpäin. Kiitos. Kiitos. Kiitos."


tiistai 6. maaliskuuta 2012

Unta ja heräämisiä

Kaikella on oikea aikansa. Oikean ajan tekemisille tunnusomaista on halu parantua. Mistä sitten pitäisi parantua, jos elämän raamit näyttävät ulkoapäin katsottuna aivan kohtuullisilta, jopa mukavan yltäkylläisiltä? Ulkoinen maailmamme on sidoksien ja rakenteellisten materialististen arvojen yhteiskunta. Ihminen on pieni mutta tärkeä koneiston osa jota tarvitaan tuotannolliseen toimintaan, että systeemi pyörii. Materialismi toimii puhtaasti ja ainoastaan rahan ehdoilla. Yhtälö tarkoittaa sitä, että ihminen sitoutuu tuottamaan rahaa systeemin sisällä, systeemi kuorii oman osuutensa veroina ja maksuina, jotta se voi tuottaa palveluita. Hyvinvointipalvelut ovat kova sana-kun kuuntelee päivän uutisia. Materialismi ei tunnista eikä tunnusta Jumalan olemassa oloa eikä ihmisen sielua tai henkeä, millä nimellä sitä nyt halutaankaan ilmaista. Siis henkiset lainalaisuudet ovat täyttä hepreaa niille jotka käyttävät aikansa ja energiansa materian tuottamiseen tai kierrättämiseen. Virallinen yhteiskuntamme joka pyörittää systeemejä, laitoksia jne. toimii poliittisin perustein. Ihmiset eli kansalaiset äänestävät päättäjiksi eli vallan käyttäjiksi mieluisiaan henkilöitä joilla on puoleen jäsenkirja lakkarissa. Virallisen vallan kahvoissa on historian saatossa ollut milloin minkäkin aatesuunnan ihmisiä. Valta on materialistille unelma ja unelmiaan toteuttavat tekevät päätöksiä omista arvoistaan ja lähtökohdistaan käsin. Hyvä ajatus, mutta toimmiko se käytännössä eli arjessa`? Miksi on niin paljon napinaa ja kielteistä puhetta? Ihmiset eivät ole tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin. Vallan huipulla olevat ovat erkaantuneet tavallisen ihmisen elämästä ja erkaantuminen näkyy kuuluu ja tuntuu siinä, että omien etujen ajamisesta on tullut pääasia. Juopa on syvä ja syvenee koko ajan, koska ahneus on ihmisen perisynti. Nälkä kasvaa syödessä ja moraalin sekä etiikan alennustila vapauttaa vallassaolevat ahnehtimaan lisää. Niin-mistä pitäisi parantua ja kenen?

Yksittäisen ihmisen elämä on hänen itsensä luomus. Materialistit palvovat rahaa ja toimivat sen lainalaisuuksien alla. Henkisen elämän oivaltaneet tekevät kyllä osansa vallitsevien normien puitteissa mutta he tähyilevät aivan toisaalle. Sielun perspektiivistä katsottuna jokaisella ihmiseksi syntyneellä, olipa hän materialisti tai joku muu, on sielu, joka tarkoittaa Jumalan kipinää ihmisessä. Henkistä kasvua voi arvioida sen mukaan kuinka tietoiseksi ihminen on tullut omasta kipinästään, eli Jumalan osasesta itsessään. Jumalasta puhuttaessa tässä tarkoitetaan kaikista uskonnoista vapataa, henkilökohtaista tiedostamisesta korkeimmasta luovuudesta, rakkaudesta, valosta, ilosta ja energiasta. Uskonnot ovat ihmisen rakentamia uskomusjärjestelmiä ja se selittää sen, miksi maailmassa on niin lukematon määrä lahkoja, kirkkoja ja uskontosuuntia. Jumala on yksi ja ihminen haluaa luoda oman näköisen, itselle sopivan ja omaan valtapyrkimykseenkin sopivan määritelmän Jumalasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Henkisesti virittäytynyt ihminen näkee systeemien läpi ja siitä johtuu se, että esim. materialistista systeemiä ylläpitävä kirkko koetaan vastenmieliseksi tai siitä halutaan ottaa pesä ero. Tunnusomaista henkisyydessä on suvaitsevaisuus. Jokainen saa uskoa oman viitekehyksensä mukaan. Ketään ei tuomita vaan armahdetaan. Ihminen tarvitsee tietyssä vaiheessa seurakuntaa mutta sielun tullessa enemmän esiin tilanne muuttuu. Tiedostava ihminen ymmärtää kehityksensä vievän häntä kohti valoa eli Jumalaa.  Mitä enemmän valoa sen selvemmin erottovat ne hämärät piirit, jotka ovat sidoksissa materialismiin eli hengettömyyteen. Voiko ihminen palvella kahta Jumalaa? ( rahaa tai mammonaa ja Henki Jumalaa) Yritys on kova monella suunnalla kun seuraa henkisyyden siiville valjastettuja rahan teko systeemejä. Toki myöskin niin päin, kun mietti materialisteja jotka istua nököttävät aika ajoin kirkkonsa penkillä ja yhteen liitettyjen käsien  puristuksessa tähyilevät taivaallista vahvistusta omille sijoituksilleen ja pyynteilleen lisää rahaa-kiitos! Ääripäät osoittavat sen kuinka vaikeaa onkaan pyrkiä elämään sopusoinnussa itsensä ja oman Jumalansa kanssa.

Niin-paraneminen tarkoittaa oman sisäisyyden tuntemista. Henkinen murtuminen tarkoittaa hengen murtautumista aineen läpi. Aine eli materia sitoo ihmisen. Henkisesti herännyt rikkoo materian kuoren ja astuu valoon. Valo on Jumalan valoa ja siitä hetkestä alkaa matka kotiin eli tiedostavaksi sieluksi, jolla on kestävä perustus elämänsä elämiselle. Kyse ei ole sekoamisesta tai hurahtamisesta tai hulluksi tulemisesta. Tokikin niin, että materian pauloissa oleva, tiedostamaton sielu ihminen nimeää henkistä polkua taivaltavat hurahtaneiksi tai huuhaiksi. Pimessä ollessa ei kestä sitä valoa joka tuo esille omat kestämättömät sidokset. Vapaan tahdon kautta ihminen lopulta tulee siihen elämänsä pisteeseen, että paluuta vanhaan eli materialismiin ei ole. On aika astua esiin ja siinä hetkessä sielu murtautuu läpi aineen. Alkaakseen kasvaa ja vahvistua. Tapahtuuko se yhdellä paukauksella vai hitaalla etenemisellä. Tiedän muutamia joille valaistuminen on tapahtunut kerta rytinällä mutta suurimalle osalle valaistuminen on hidas kasvun prosessi. Valaistumista ei voi nopeuttaa lukemalla kirjoja vaikkakin se auttaa asioiden jäsentelyssä. Tietoa kannattaa hankkia ja valaistuneiden sielujen kirjoja on saatvailla runsain mitoin. Kyse on kuitenkin aina jokaisen henkilökohtaisesta elämästä ja kasvusta. Henkistymisen suuntaan ryhtyminen täytyy tulla omasta tahdosta eikä toisen pakottamisesta. Ongelmia arjessa ja ihmissuhteissa syntyy siitä jos joku  herää tietoisuuteensa ja muut ovat  sitoutuneita elämään niin kuin aina ennenkin. Yhteinen kieli voi aiheuttaa ongelmia, koska toinen puhuu asioista joita ei toinen voi mitenkään mieltää tai käsittää. Toisaalta taas se joka on syttynyt henkeen ei välttämättä jaksa kiinnostua siitä  mitä seuraavaksi ostettaisiin tai mistä saataisiin lisää rahaa.

Perheet ja ihmissuhteet ovat se kasvun kenttä missä tapahtuu suurimmat väännöt. Ne ihmiset jotka ovat elämässäsi nyt, ovat niitä sieluja, joiden kanssa olet elänyt ennenkin. Tunnistat heidät kyllä ja mitä tasapainoisempia ovat suhteesi, sitä paremmin olet hoitanut asioitasi myös edellisissä elämissä. Ne suhteet jotka saavat sinut kiehumaan ja taistelumielelle ovat niitä joiden kanssa on oteltu ennenkin. Roolit muuttuvat elämästä elämiin ja esimerkiksi entinen vihamies on syntynyt lapseksesi jonka kanssa sitten ottelet tässä elämässä. Mielenkiintoisia näköaloja kun ihmissuhteita tarkastelee tästä perspektiivistä. Tavoitteeksi voisi nimetä sen, että tässä elämässä saisi ihmisuhteensa sille mallille, että ei olisi keskeneräisiä painimaatotteluitta meneillään kenenkään kanssa.

Tämä aika on henkisymisen aikaa. Moni sielu on edennyt kasvussaan siihen pisteeseen, että irtiotto metriasta on vääjäämätöntä. Mitä tapahtuu materialistiselle maailmalle ja niille jotka pitäytyvät rahan valtaan? Sitä ei kannata murehtia, koska Jumalan oikeudenmukaisuus koskee kaikkea ja kaikkia. Se mihin ryhtyy on sen sijaan äärimmäisen tärkeä kysymys. Mihin käytät aikasi ja energiasi? Huopaamiseen ja soutamiseen kahden maailman välissä? Se ei vie sinua eteenpäin ja ehkä tarvitsen sen kokemuksen lopulliseen irtipäästämiseen koska voimat kyllä ehtyvät siinä myllyssä. Halutessasi päästä selvyyteen niin pysähdy elämäsi äärelle ja kuuntele mitä sydämesi sanoo. Kysy itseltäsi oletko siinä työssä joka tyydyttää sinua myös henkisesti. Opettele meditoimaan koska juuri se vahvistaa sinua niin henkisesti kuin fyysisesti. Rukous on puhetta Jumalalle ja meditaatio on Jumlan kuuntelemista. Älä odota saavasi vastauksia sillä silmänräpäytyksellä kun innostut. Miten vastaanottimesi voisi ottaa välitettäväkseen taivaallista tietoa kun se on tähän asti ollut kiinnostunut vain katastrofeista ja pörssikursseista? Lopeta itsesi myrkyttäminen eli särky-uni ja muiden tietoisuutta hämärtävien pillerien popsiminen, lopeta tupakointi ja viinan kittaaminen. Henkiminäsi tukahtuu niistä. Ota uusi suunta ja rakenna uusi sisältö vapaa-ajallesi. Opettele suhtautumaan itseesi, elämääsi ja toisiin ihmisiin MYÖNTEISEMMIN! Negatiivinen asenne on suurin ja haastavin vastus matkallasi omaksi todelliseksi itseksesi. Mitä enemmän valitat ja arvostelet sitä syvemmältä sinun on noustava pintaan. Siinä on suurin työmaasi -ikinä! Muista että et ole yksin. Älä lannistu  vaan rukoile vahvistumista, niin että pystyt tekemään asioillesi ja asenteillesi jotakin. Parannus tarkoittaa mielenmuutosta. Muuta siis mielesi myönteiseksi, kiinnity hyvään, pidä yllä positiivisuutta, ajattele hyviä ajatuksia, ole kiitollinen ja kiitä kaikesta. Jumala on luvannut pitää huolen sinusta. Sinun tehtäväsi on tuoda itsesi Jumalan valoon. Tee sinä oma osuutesi ja tulet kokemaan vapautuksen.
Hyäntekeväisyys tarkoittaa myös hyvän tekemistä itselle. Ehkä se onkin niin, että ensin on pystyttävä tekemään hyviä ratkaisuja omassa itsessä, omassa arjessa, omassa perheessä, omassa ystäväpiirissä. Hyvän tekeminen tarkoittaa sitä, että ketään ei nujerreta eikä nujerruta itsekkään. Jossakin vaiheessa tulee tilanne että voi tajuta olevansa olemassa, elossa. Ei siihen hetkeen ole enää pitkä matka-koskpa luit tätäkin tekstiä tänne asti. Onnea matkaan. Rohkeutta. Sitkeyttä. Joustavuutta ja ennen kaikkea päättäväisyyttä.





sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Vapautumisesta - todisteita

Niin-vapauduin nyt sitten viimeisenpäälle!!! Kaikki tiedostot viimeisen 3 vuoden ajalta katosivat tietokoneen muistista. Siellä oli kirjoituksia, kuvia ja kanavointeja. Kaikki häipyi ja ihmeellistä, kun yritän kaivella jotakin tunnetta tai paniikkia, niin ei tunnu miltään. Jos tämä olisi tapahtunut vaikkapa vuosi sitten, olisin varmasti saanut vähintään hermoromahduksen. Ihmettelen -nyt ei vain tunnu miltään.


Irtipäästäminen ja vapautuminen kaikesta. Kohtalo antaa oppitunteja ja samalla tulee testatuksi oma kestävyys ja hermojen hallinta. Mitä sitä sitten oikeasti tarvitsee tässä elämässä? Vaatteet päälle, hyvät kengät? Kaikki muu on teeskentelyä? Mitä sinä otat mukaan ja minkä koet niin tärkeäksi, että et voisi elää ilman sitä? Vähällä sitä oikeasti tulee toimeen ja kun pohtii mikä huoli on kaikesta siitä tyhjänpäiväisestä, niin suosittelen kyllä kaikille vapatumisen prosessia.

Elämä on paradoksi. Sen saat mistä luovut. Katsotaan mitä tapahtuu seuraavaksi.Näin irrallista olotilaa en ole kokeut koskaan tai en ainakaan muista kokeneeni. Kellun tai uiskentelen aivan uudenlaisessa energioissa. On mahtava tunne siitä, että jostakin syvältä tietoisuuden syövreistä porottaa valtava voima joka on kuin magneetti. Ei ole pelkoa, ei huolta, ei epäilystä. Kaikki vain on, niin kuin on ja se on hyvä.

Oleminen tässä ja nyt.Muuta ei ole. Huominen tulee kun on tullakseen. Nyt on nyt ja tämä kaikki vie minua eteenpäin kohti päämäärääni.
 
Mitähän tähän sanoo yläkerran väki?
" Taivas on ihmisen tietoisuuden tila. Sielun sointu harmoniassa kun olennainen on saatettu siihen tilaan, että sen voi ymmärtää niin olevan. Liukuminen tilasta toiseen ei aiheuta kitkaa eikä kipua.  Se kuvastaa sielun matkaa kohti Jumalaa. Alkulähe ja päätepiste, samassa nano sekunnissa. Ei ihmisen äly voi mitata sellaista ulottuvuutta. Miten sitten ihminen kykenisi sen pukemaan sanoiksi, joita luetaan sillä ajatuksen tasolla, joka vielä askartelee epäuskon ja uskomisen välillä. Kaikkea ei tarvitse selittää eikä voikaan. Kaikkea ei tarvitse yrittää ymmärtää, koska niin paljon ulottuvuuksien välissä on mahdollisuuksia, että niitä ei voi saattaa minkäänlaiseen tajuttavaan muotoon. Mikä sitten on tärkeintä? Tee se minkä tiedät ja tunnet oikeaksi. Lähtökohta on sinussa, ei muissa eikä missään rakenteissa. Sinä olet keskipiste omalle totuudellesi ja jos jatkuvasti lyöt laimin itseäsi, niin miten luulet voivasi edistyä polullasi? Vastuu on sinun ja niin on vapautuminenkin. Se ei tarkoita särkemistä, tuhoa tai tuhoutumista vaan asioiden ja tilanteiden todellisen laidan ymmärtämistä. Sidokset vievät ihmiseltä valtavasti aikaa ja energiaa, minkä voi käyttää viisaamminkin. Viisautta on rakentaa sisäisyytensä kestävään ja oikeudenmukaiseen tilaan. Valehtelu, pimittäminen ja kiire, eivät ole kestäviä arvoja missään olosuhteissa. Ihminen voi valehdella itselleen koko elämänsä ajan ja silloin valehtelee myös lähimmäisille ja Jumalalle, vaikkakin Jumala antaa sen anteeksi, koska ihminen kyllä vastaa teoistaan itselle ja omalle kasvulleen. Pimittäminen on valehtelemisen yksi muoto ja se ei eroa edellisestä. Kiire on tekosyistä kaikkein tehokkain ajan ja energian hukka. Voidaan todeta, että ihminen on sitonut itsensä teeskentelyyn ja valheessa elämiseen. Eli valehteleminen on suurin este henkiselle avautumiselle ja kasvulle omaan henkiseen täydellisyyteensä. Jos pyrit etenemään ja vapautumaan, lopeta valehteleminen. Kuulostaa yksinkertaiselta mutta vastaa teoissa koko elämän uudelleen ajattelemista. Mieti kuinka paljon yhteisössänne on valehtelua? Kun systeemi pohjautuu valheeseen niin silloinhan se on suurinta harhaa. Maailma muuttu paremmaksi kun yksilö, sinä, lakkaat valehtelemasta. Yksinkertaisuus on Jumalan luomisen syvin olemus vaikkakin ihmisestä näyttää että kaikki on niin monimutkaista. Monimutkaisuus on ihmisen luomus ja siinä on yksi merkittävä oivallus, jonka kautta todellinen tosi ilmenee. Yksinkertaista elämäsi. Luovu joutavanpäiväisyyksistä ja ala elämään todellista elämääsi. Ole siinä missä olet. Tee se mikä on tehtävä. Älä selittele tekemättäjättämiäsi vaan puhu totta. Pitäydy todessa, siis siinä mikä on totta sinulle. Vähitellen vapatuminen on tosi asia. Sitähän sinä kaipaat ja muista, että muutos vaatii tekoja joiden alku on ajatuksissasi. Valoenergia virtaa yhä voimakkaammilla sykkeillä, muutoksen ajanjakso näyttäytyy joka tasolla. Ihmisen luomus tulee kokemaan täydellisen muutoksen. On valoon liukumisen aatto. "

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Vapautumisesta

Mistä ja miten ihminen voi vapautua ja vapauttaa itsensä? Vapautumisen vastakohta on vankeus tai sidoksisuus johonkin ulkopuoliseen tai omaan suhtautumistapaan, joka sitoo toimimaan rutinoituneesti ja automaattisestikkin. Ihminen on sidoksissa tapoihin,ihmissuhteisiin, arvoihin, yhteiskuntaan, uskontoon. Sidokset ovat ihmisen sisäisessä systeemissä turvallisuutta lisääviä elementtejä. Olla osana, kuulua siihen ja elää turvallista elämää. Vieraat tavat ja asiat voidaan mieltää omaa turvallisuuden tunnetta uhkaaviksi ja pelottaviksi.Ihminen häkittää itsensä ja kaikki näyttää olevan hyvin.

Jokin tekijä elämässä, ihmissuhteissa haastaa. Tyytymättömyyden tunne on ensimmäisiä merkkejä siitä, että joku asia elämässä kaipaa uudistusta. Huolet ja pelot toisaalta voivat kiinnittää ihmisen entistä enemmän tuttuun ja rutinoituneeseen elämään, toisaalta taas ne voivat sysätä ihmistä pessimistisyyteen ja katkeruuteen. Hälytyskellojen pitäisi pirahdella jo kuulvasti, mutta muutoksen aloittaminen, vapautumisen prosessointi voi tuntua aivan mahdottomalta. Tässä on se piste jossa ratkeaa hyvinvointi , terveys ja henkinen avautuminen elämässä. Jos ihminen jää katkeruuteen, kielteisyyteen ja uhriutuneeseen olotilaan, sisäinen energia alkaa hiipua. Miinusmerkkinen mieli on sairastumisien alku ja mitä pidempään ihminen sallii pessimismin pesiä, sitä varmemmin se jättää jäljen niin keholle kuin mieleen.

Tasapaino ja harmonia on terveyden tae. Miten siihen tilaan sitten voi päästä? -Olemalla hereillä omien tuntemuksien ja asioiden suhteen. Tunnusmerkkejä joista voi päätellä missä on menossa ovat ilon tunne, osallisuus, ongelmien ratkaisukyky, virkeys, unen laatu, ruokahalu, innostuneisuus, onnellisuus. Ongelmien ratkaiseminen niin, että tilanteet muuttuvat paremmiksi, on taas merkki siitä, että ihmisellä on henkistä voimaa tehdä asioille jotakin. Jumiutuneet ihmissuhteet ovat kaikkista vaativin ja haastavin kehä, jossa mitataan kahden tai useamman ihmisen kantti ratkoa ongelmia. On muistettava, jumien jatkuessa ne voivat muuttua kriiseiksi ja purakutuminen saattaa olla hyvinkin tuhoisaa.

Persoonallisuuden piirteet ovat hyvin merkittävässä roolissa. On ihmisiä joilla on sisäsyntysenä lahjana optimismi ja usko siitä, että asiat järjestyvtä ennemmin tai myöhemmin. Optimismi on myös tunnusmerkki henkisestä voimasta. Pessimismiin taipuvaisella on usein hyvin synkkä näkemys siitä, että mikään ei kannata ja mikään ei tule onnistumaan. Optimistin voima virtaa ulospäin ja saa aikaan liikettä, muutosta, pessimistin voima kiertää kehää ihmisen sisällä ja se jumittaa toimintaedellytyksiä sekä syyllistää ja syyttää usein muita ongelmista. Voiko sitten opiskella uudenlaista asennetta tai tapaa suhtautua? Elämän tarkoitushan on, että ihminen pääsee tasapainoon itsensä ja elämänsä kanssa. Se ei voi tapahtua muiden kuin oman itsen toimesta. Toki muut ihmiset ovat yhtenä merkittävänä tekijänä tässä kasvu prosessissa. On ihmisiä, jotka hallitsevat toisia negatiivisella voimalla, mikä tarkoittaa vallan käyttöä, väheksymistä, epäilyä, marttyyriutta, henkistä ja fyysistä rankaisua, välinpitämättömyyttä ja toisaalta liikaa huolehtimista, epäluottamusta. Tässä tilanteessa juuri vallan alla olevat ovat niitä jotka voivat vaikuttaa "tyranniin". Niin kauan kun he suostuvat olemaan alistettuja, tyranni jatkaa toimintaansa. Muutos ei lähde tyrannista vaan alistettujen kapinasta. Asiahan on todistettu suurissakin mittakaavoissa kun muistetaan  esim.Arabi-kevättä. Niin siis tässäkin todentuu viisaus, niis pienessä kuin isossa....

Vapautuminen on pitkään jatkuneen prosessin tulos. Se ei synny sormia napsauttamalla varsinkaan kun vapautuminen tapahtuu lempeässä rytmissä ilman katastrofeja. Henkinen irtiotto jostakin itseä negatiivisesti sitovasta systeemistä vie ihmistä eteenpäin henkisellä tiellä. Kyse on hengen voitosta. Siinä kokemuksessa punnitaan ihmisen tahto ja todellinen rohkeus tehdä asioita toisin kuin yleensä. Oman tien kulkijoilla on kannustimenaan juuri vapautuminen. Vapautumisen voi tehdä ensin pienistä jumeista ja voiman kasvaessa vähitellen myöskin suuremmista. Mitä enemmän henki murtautuu esiin ihmisen elämään, sen vapautuneemmaksi ihminen tuntee itsensä. Sidoksien keskellä rypiessä, ei voi kuvitella miltä tuntuu todellinen henkilökohtainen vapaus. Vapaus tarkoittaa täyttä vastuuta omista valinnoista. Ei ole tarpeen ripustautua mihinkään eikä sysätä syyttelyitä toisten niskoille. Elämään tulee aivan uudenlainen rytmi ja syvyys.

Antautua elämään itsenä. Päästää irti mallinnukset ja pitämiset. Olla hetkessä sisällä, itsenä, juuri sellaisena kuin on. Voiko suurempaa onnea olla? Matka on pitkä ja vaatii tahtoa, voimaa, nöyryyttä. Kaikkien kokemuksien jäljet ovat tatuoituina sydämeen ja sieluun. Niiden myötä olen tullut tähän. Niiden kautta minusta on tullut minä. Yhtään kokemusta en antaisi pois vaikka silloin kun ne satuttivat eniiten, toivoin niiden katoavan. Nyt ymmärrän niiden mittaamattoman arvon. Kasvu voi tapahtua rehellisyydestä kumpuavalla päättäväisyydellä ja kovalla työllä. Rakkaus elämään vahvistaa omia juuria, seistä ja huojua taivaan tuulien tuiverruksessa. Taipua mutta ei taittua, siinä piilee yksi suurista salaisuuksista.